Lapsen oikeudet Kuubassa

Unicefin mukaan Kuuban valtio on osoittanut voimakasta poliittista tahtoa lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseen. Erityisesti koulutuksen kattavuus sekä lapsi- ja äitiysterveyden korkea taso tunnustetaan Kuuban saavutuksiksi.

Kuuban väestöstä vähän yli viidesosa on alle 18-vuotiaita. Heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa ovat ne väestöryhmät, joilla on vähäiset tulot, huonokuntoiset asunnot ja puutteellinen ravitsemus. Myös vammaisuus on huono-osaisuuden riskitekijä, samoin kuin syrjäinen ja vaikeapääsyinen asuinpaikka.

YK:n lastenjärjestö Unicef kuitenkin huomauttaa, että Kuubassa heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret ovat valtion erityishuomion kohteena.

Ravitsemuksessa saavutuksia ja huolenaiheita

Lasten ravitsemuksessa on joitakin huolenaiheita, kuten lievä anemia, lasten ylipaino ja A-vitamiinin puutos. Vaikka elintarvikepula on erittäin paha, ei Kuubassa ole nälänhätää. Yksi keskeinen syy tähän on elintarvikkeiden säännöstely, jolla kaikille väestöryhmille taataan joka kuukausi minimimäärä perustarvikkeita lähes ilmaiseksi. Vaikka säännöstelykortilla myytävien tuotteiden määrää on viime vuosina karsittu, lasketaan niiden riittävän noin kahdentoista päivän tarpeisiin.

YK:n kehitysohjelman maaraportin mukaan säännöstely takaa kaikkien väestöryhmien ravitsemuksen. Kuubassa kuluttajahinnat ovat palkkatasoon nähden korkeat ja tuotteiden saatavuus muita alueen maita heikompaa, mutta säännöstelyn ja muiden sosiaalipoliittisten toimien ansiosta Kuuba on YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n mukaan Brasilian ja Uruguayn ohella Latinalaisen Amerikan ainoa maa, joissa nälästä kärsivien määrä on onnistuttu painamaan alle 2,5 prosenttiin väestöstä.

Unicef puolestaan on raportoinut, että Kuuba on maanosan ainoa maa, jossa ei esiinny lasten vakavaa aliravitsemusta. Esimerkiksi Ecuadorissa ja Hondurasissa yli viidesosa ja Guatemalassa lähes puolet lapsista kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.

Kuuban lapsi- ja äitiysterveysohjelmaa pidetään esimerkillisenä kehittyvien maiden joukossa.
Kuuban lapsi- ja äitiysterveysohjelmaa pidetään esimerkillisenä kehittyvien maiden joukossa.

Lasten terveydestä huolehditaan

Kuuban terveydenhuoltojärjestelmä on yleinen, ilmainen ja sukupuoleen, ikään, uskontoon ja etniseen ryhmään katsomatta kaikkien saatavilla oleva. Kuuballa ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tyydyttää väestönsä kaikkia terveydenhuollon tarpeita, mikä näkyy mm. lääkkeiden saatavuudessa.

Terveydenhuollon laadussa, hoidon saatavuudessa ja sairaaloiden olosuhteissa on tapahtunut selvää heikentymistä 1990-luvun talousromahduksesta lähtien. Tuoreen raportin mukaan myös Yhdysvaltojen ylläpitämä kauppasaarto vaikeuttaa huomattavasti Kuuban terveydenhuollon toimintaa, mistä kärsivät erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.

Vaikeuksista huolimatta Kuuba on saavuttanut lasten terveydessä edistystä, johon muut kehittyvät maat eivät ole päässeet. Terveydenhuollon kehityksen myötä lapsikuolleisuus laski dramaattisesti 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1969 lapsikuolleisuus oli vielä 46,7 tuhatta lasta kohti, kun tänään lapsi- ja imeväiskuolleisuus on Euroopan kehittyneiden maiden tasolla. Ensimmäisenä maana maailmassa Kuuba on onnistunut eliminoimaan äidiltä lapselle siirtyvän hiv-infektion ja synnynnäiset kuppatartunnat.

Maan rokotusohjelma kattaa 14 sairautta, eikä siitä ole talousvaikeuksien oloissakaan tingitty. Maailman terveysjärjestö WHO onkin palkinnut Kuuban tartuntatautien eradikoinnista. Polio on saatu poistetuksi maasta vuonna 1962, malaria 1967, kurkkumätä 1979, tuhkarokko 1993, vihurirokko ja sikotauti 1995 ja hinkuyskä 1997.

Opetuksen laatu huolettaa perheitä

Koulutuksen taso on yksi Kuuban ylpeydenaiheita. Vallankumouksen jälkeisen lukutaitokampanjan jälkeen lukutaidottomuus kitkettiin, ja YK:n mukaan maassa on Latinalaisen Amerikan parhaat koulut. Myös oppimistuloksissa kuubalaiset ovat selvästi alueen muiden maiden koululaisia edellä.

Kaikki ei kuitenkaan ole viime vuosina mennyt suunnitelmien mukaan. Hallitus ei ole onnistunut houkuttelemaan riittävästi päteviä opettajia töihin, vaan monet koulut ovat toimineet pikakurssitettujen opiskelijoiden ja eläkkeeltä takaisin töihin suostuteltujen vanhojen opettajien varassa. Yhä useammat vanhemmat ovat olleet tyytymättömiä lastensa kouluissa saaman opetuksen laatuun.

Hallitus teki kesällä 2019 julkisen sektorin palkkaremontin, joka nosti mm. opettajien palkkoja huomattavasti. Noin 12 000 opettajaa ilmoitti palaavansa opetustyöhön. Toisaalta osana talousuudistuksia luokkakokoja on jälleen jouduttu kasvattamaan, kun 2000-luvun alussa luokkakoko laskettiin 20 oppilaseen opettajaa kohti peruskoulussa ja 15:een lukiossa.

Unicefin mukaan kaikilla kouluasteilla toteutuu sukupuolten tasa-arvo, eli tyttöjen kouluun pääsyssä ei ole ongelmaa. Vaikka Kuubassa tytöt pääsevät kouluun yhtä jalkaa poikien kanssa ja nousevat enemmistöksi lukioissa ja korkeakouluissa, on viime aikoina kiinnitetty huomiota siihen, että työelämässä naiset jäävät kuitenkin yhä miesten varjoon - etenkin syrjäseuduilla.

Suomi-Kuuba-seuran prikaatilaiset kunnostivat lastensairaalan kalusteita maaliskuussa 2020 Las Tunasissa.
Suomi-Kuuba-seuran prikaatilaiset kunnostivat lastensairaalan kalusteita maaliskuussa 2020 Las Tunasissa.

Suomi-Kuuba-seura tukee lapsen oikeuksia

Suomi-Kuuba-seura on tehnyt pitkään yhteistyötä kuubalaisten yhteistyökumppanien kanssa lasten oikeuksien vahvistamiseksi Kuubassa. Työ lähti liikkeelle jo 1970-luvulla kummilastentarhoista.

Seura on tehnyt pitkän työn esimerkiksi kehitysvammaisten lasten ja nuorten koulutuksen ja elämäntaitojen vahvistamiseksi. Erityisopetus on Kuubassa yksi valtion prioriteeteista. Sen tavoitteena on vammaisten integroiminen yhteiskuntaan. Suomi-Kuuba-seuran hankkeissa on korjattu kehitysvammaisten kouluja, järjestetty asiantuntijaluentoja, kuubalaisia asiantuntijoita on käynyt opintomatkalla Suomessa, on perustettu Havannaan selko-oppimateriaalien valmistamiseen keskittynyt keskus ja tuotettu selko-oppimateriaaleja ja asiantuntijakirjoja.

Viimeisimmässä projektissa kehitettiin kehitysvammaisten ammattiin ja itsenäiseen elämään valmentavaa opetusta. Työ oli tärkeää kehitysvammaisten nuorten oikeuksien kannalta. Hankkeessa mukana ollut Pertti Rajala kertoi: "Kuubassa monet kehitysvammaisten nuorten vanhemmat eivät usko, että heidän lapsensa pystyisivät selviytymään arkipäivän elämään ja itsenäistymiseen liittyvistä haasteista. Kehitysvammaisten nuorten ei aina esimerkiksi anneta osallistua jokapäiväisiin askareisiin, jolloin he eivät myöskään opi suoriutumaan niistä, vaan pysyvät muista ihmisistä riippuvaisina."

Tukea lasten terveydelle

Vaikka Kuuban terveydenhuolto on saavuttanut hyviä tuloksia lasten terveydessä, on terveydenhuollon tukeminen ollut Suomi-Kuuba-seuralle yksi tärkeistä yhteistyömuodoista. Näin siksi, että Yhdysvaltojen ylläpitämä kauppasaarto ja Kuuban talousongelmat vaikeuttavat terveydenhuollon kehittämistä ja monista perustarpeista huolehtimista. Materiaaleista, laitteista ja lääkkeistä on pulaa.

Seuralla oli monivuotinen hanke Las Tunasin lastensairaalan kanssa tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi maakunnassa. Lastensairaala on tullut tutuksi myös prikaatilaisille, jotka jo monena vuonna ovat osallistuneet vapaaehtoistyöhön sairaalan kunnostustöiden parissa. Samaten seuran prikaatilaiset ovat kunnostaneet maakunnan lapsi- ja äitiysterveysohjelmaan kuuluvan Clodomira Acostan äitiystalon Suomesta hankittujen lahjoitusten avulla.

Tällä hetkellä seuran pääasiallisena kehitysyhteistyökumppanina on MediCuba-Europa, jonka kanssa tehtävällä yhteistyöllä vahvistetaan Kuuban terveydenhuoltoja ja helpotetaan lääke- ja materiaalipulaa.

Syöpää sairastavien lasten tilanne on ollut jo useiden vuosien ajan yksi MediCuban huolenaiheista. Kauppasaarron vuoksi Kuuban on erittäin vaikeaa saada joitakin lasten syöpälääkkeitä. Suomi-Kuuba-seura kerää vuoden loppuun asti lahjoituksia, joiden turvin näitä lääkkeitä voidaan hankkia ja toimittaa Kuubaan.

Teksti: Tomi Kuhanen

Lähteinä käytetty myös Cuba Sí -lehdessä julkaistuja Pirjo Lindforsin, Pertti Rajalan ja Jouni Sirénin artikkeleita.