Vellamonkatu 30 B, 00550 Helsinki
info@kuubaseura.fi
050 461 0909

Kuuban liiketoimintaympäristö

Kuuba työstää uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin.

Kuuban talous kohtaa kovia haasteita. Tarvitaan uusia keinoja ja luovia ratkaisuja toisaalta perustarvikkeiden turvaamiseksi edelleen kaikille kansalaisille, ja toisaalta kansakunnan tasolla omavaraisuuden kehittämiseksi sekä tuonnin ja viennin tasapainottamiseksi.

Yksi Kuuban hallituksen vastaus on edistää ulkomaisia investointeja Kuubaan.

Kuuban liiketoimintaympäristön muutoksia

Kuuban vallankumouksen jälkeen Kuuban hallitus kansallisti sekä ulkomaisten että kuubalaisten omistamia yrityksiä ja maaomaisuutta [esimerkiksi 1959 La Ley Fundamental, 1959 Primera Ley de Reforma Agraria de Cuba, 1960 La Ley de nacionalización, 1961 La Segunda Ley de Reforma Agraria de Cuba, 1962 La Ley Fiscal]. Ennen vallankumousta Kuubassa toimi ulkomaalaisia yrityksiä monista maista, mutta yhdysvaltalaisten yritysten toiminta oli laajinta. Kuuban hallinto on neuvotellut kansallistetun omaisuuden kompensaatiosopimukset esimerkiksi Ranskan, Sveitsin, Iso-Britannian ja Kanadan kanssa, mutta yhdysvaltalaisten yritysten osalta kompensaatiosopimusta ei ole syntynyt.

Perustuslaki 1976 asetti lähtökohtaisesti tuotantovälineet julkisen vallan hallintaan, joko valtion, osuuskuntien tai järjestöjen omistukseen. Yksityisomistuksen piirissä saattoivat olla esimerkiksi pienviljelijöiden maatilat ja omat työvälineet.

Asetus vuonna 1982 [El Decreto-Ley No. 50] mahdollisti poikkeustapauksissa yhteisyritykset Kuuban valtion ja ulkomaisten yritysten kesken. Tavoitteena oli hankkia investointeja ja tehdä teknologiayhteistyötä, mutta asetuksen hyötyjä rajoitti ulkomaisten sijoittajien epävarmuus laintulkinnasta aiemman perustuslain ja uuden asetuksen määräysten välillä.

Yhteistyö sosialistimaiden kanssa oli 1960-1980-luvuilla tiivistä monilla elämänalueilla. Osana sitä kumppanimaat perustivat yrityksiä Kuubaan, ja jotkin niistä toimivat edelleen.

Kun yhteistyö sosialistimaiden kanssa 1990-luvun alussa loppui ja samaan aikaan sokerin hinta laski maailmanmarkkinoilla, Kuuba arvioi taloutensa raameja ja pelisääntöjä uudelleen.

Perustuslain muokkaus [1992 La Ley de Reforma Constitucional] mahdollisti uusia yksityisomistuksen ja yksityisyrittämisen muotoja. Kun aiempi perustuslaki rajasi valtion ja järjestöt ainoiksi omistajiksi "kaikille tuotantovälineille", niin uusi muotoilu oli "keskeisille tuotantovälineille".

Vuonna 1993 laki [El Decreto-Ley No.140] salli kansalaisille ulkomaanvaluutan hallussapidon, mikä joustavoitti talouselämää, mutta loi samalla kaksoistalouden kansallisen valuutan kanssa.

Vuonna 1993 säädettiin myös laki [Decreto Ley No. 141], joka salli yksityisyrittämisen 55 eri ammatissa. 1995 yksityisyrittäjien listaan lisättiin 117 ammattia ja 1996 vielä lisää.

Vuonna 1994 Kuuban hallitus perusti turismiministeriön tukemaan elinkeinoelämän painopistealueeksi valittua matkailua.

Vuonna 1995 säädettiin laki ulkomaisista investoinneista [La Ley No.77 de Inversión Extranjera]. Laki salli sekä yhteisyritykset että täysin ulkomaalaisten omistamat yritykset, rajaten kuitenkin toimialojen ulkopuolelle terveydenhuollon, koulutuksen ja sotilaallisen teknologian. Tämä laki osaltaan tuki Kuuban matkailuelinkeinon kehittämistä yhteistyössä ulkomaisten yritysten kanssa.

Vuonna 1997 sallittiin yksityisyrittäjien kotimajoitustoiminta turisteja varten.

Vuonna 2010 Kuuban ammattiliittojen keskusjärjestö (La Central de Trabajadores de Cuba CTC) kertoi Kuuban hallinnon suunnitelmasta irtisanoa 500 000 työntekijää julkiselta sektorilta ja tukea heidän siirtymistään yksityisen sektorin työtehtäviin.

Vuonna 2014 säädettiin uusi investointilaki [La Ley No. 118. De la Inversión Extranjera], joka laajensi ulkomaisten yritysten toimintamahdollisuuksia Kuubassa.

Vuoden uusi 2019 perustuslaki [Constitución de la República de Cuba] tunnusti eri omistusmuodot [Articulo 22]: valtion omistus, osuuskuntamuotoinen omistus, järjestöjen omistus, yksityinen tuotantovälineiden omistus, julkisten laitosten omistus, yhdistelmät edellä mainituista omistustavoista sekä henkilökohtainen omaisuus. Valtion tehtäväksi määriteltiin antaa takuu ulkomaisten investoijien sijoituksille [Articulo 28].

Vuonna 2021 Kuuban työministeriö (Ministerio de Trabajo y Seguridad Social) laillisti yksityisyrittäjille noin 2000 uutta työtehtävää. Samalla yksityisen liiketoiminnan ulkopuolelle rajattiin edelleen 124 ammattia.

Vuonna 2021 purettiin kahden valuutan kaksoistalous, vuoden 2021 alusta käytössä on vain Peso Cubano (CUP). Kansalaisilla on kuuden kuukauden siirtymäaika vaihtaa Peso Convertible (CUC) -varantonsa CUP-valuuttaan. Tavoitteena on yksinkertaistaa rahataloutta ja parantaa taloudellista seurantaa yhtenäistämällä vaihtokurssit ulkomaanvaluutan suhteen.

Kuuban erityistoimenpiteet ulkomaisten investointien edistämiseksi

Vuosien mittaan Kuuban hallinto on tukenut erilaisilla toimenpiteillä ulkomaisia investointeja Kuubaan.

Kuuban vuoden 2014 uusi investointilaki loi uudella tavalla pelisääntöjä ulkomaisten yritysten toiminnalle Kuubassa. Laki tuntee sekä ulkomaalaisten ja kuubalaisten yhteisyritykset että myös täysin ulkomaalaisten omistamat yritykset. Laki tunnistaa erityyppiset investointikohteet ja määrittelee eri kohteille omia määräyksiään. Kuuban valtio suojaa tehdyt investoinnit. Ulkomaalainen yritys voi kotiuttaa voitot. Uudet investoinnit nauttivat määräaikaisia vapautuksia Kuuban veroista, mutta verovapaus Kuubassa johtaa EU-maissa voittojen verotukseen EU-verokantojen mukaisesti.

Tavoitteet ulkomaisten sijoitusten painopistealueiksi (Cartera de Oportunidades de Inversión Extranjera) ilmestyy vuosittain Kuuban ulkomaankaupan ja ulkomaisten sijoitusten ministeriön (Mincex, Ministerio del Comercio Exterior y la Inversión Extranjera) julkaisemana. Ulkomainen sijoittaja voi investoida myös määriteltyjen painopistealueiden ulkopuolelle.

FIHAV-teollisuusmessut (Feria Internacional de La Habana) järjestetään marraskuussa ExpoCuba-messukeskuksessa Havannan ulkopuolella. Messut on järjestetty vuosittain alkaen 1983, mutta ei vuonna 2020 korona-pandemian takia. Vuonna 2019 näytteilleasettajia oli yhteensä 755, joista ulkomaisia 558. Euroopasta laajimmin edustettuina olivat Espanja (116 näytteilleasettajaa), Italia (56), Saksa (38), Venäjä (37), Portugali (26), Ranska (15), mutta myös Kanada (38) ja USA (10) olivat mukana.

Marielin erikoistalousalue (Zona Especial de Desarrollo Mariel) perustettiin 2013 Marielin kaupunkiin Havannan länsipuolelle. Alue tarjoaa palveluja ja veroetuja investoiville ulkomaisille yrityksille. Erikoistausalueella on satama kansainvälisiä laivakuljetuksia varten, ja terminaalit Kuuban sisäiselle maantie- ja junaliikenteelle. Marielin alueelle voi perustaa toimistoja, varastoja ja tuotantolaitoksia.

Kuuban liiketoimintaympäristön vahvuudet

Kuuban saaren sijainti on erinomainen liikenneyhteyksille Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikan välillä.

Kuuban väestö on koulutettua. Pakollisen yhdeksänvuotisen peruskoulun jälkeen osa nuorisosta suuntautuu ammatilliseen koulutukseen ja osa korkeakoulutukseen. Kuuban yliopistoista valmistuvien määrät ovat poikkeuksellisen korkeita Keski-Amerikan ja Karibian alueella ja vertailukelpoisia kehittyneiden maiden kanssa.

Kuuba on turvallinen. Ulkomaalaiset investoinnit ovat Kuuban hallinnon painopistealue, ja se vaikuttaa rikostutkinnan ja oikeusjärjestelmän tärkeysjärjestyksiin. Poliisi selvittää tehokkaasti ulkomaalaisiin kohdistuvat rikokset ja tuomiot ovat suomalaisittain ankaria. Viranomaiset panostavat ulkomaalaisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen.

Kuuba toimii tehokkaasti kriisitilanteissa. Hurrikaanivahinkoja rajoitetaan nopeilla evakuoinneilla. Huhtikuun 2021 puoliväliin mennessä Kuubassa raportoituja koronatartuntoja oli yhteensä noin 87 000 ja koronaperäisiä kuolemia noin 460, kun väestömäärältään noin puolta pienemmässä Suomessa oli raportoitu noin 83 000 tartuntaa ja noin 880 kuolemaa. Keskusjohtoinen hallinto mahdollistaa erikoistilanteissa resurssien nopean keskityksen tärkeimpiin kohteisin.

Kuuban työlainsäädäntö [2013 Ley No. 116, Código de Trabajo] määrittää raamit mm. työajoille, työsuojelulle ja työterveyshuollolle . Ympäristönsuojelulaki [1997 Ley No. 81 Del Medio Ambiente] linjaa ympäristönsuojelun yleisiä periaatteita. Lait antavat perustaa kansainvälisten vastuullisuussertifikaattien hakemiselle.

Kuuba on kartoittamattomien mahdollisuuksien maa ulkomaisen yritystoiminnan kannalta. Vaikka ulkomaalaisia yrityksiä toimii Kuubassa, niiden rooli on toistaiseksi pieni. Monella toimialalla yksityinen liiketoiminta on alkuvaiheissa, ulkomainen yritys pääsee kehittämään liiketoiminnan käytäntöjä Kuuban lainsäädännön ja viranomaismääräysten asettamissa raameissa.

Kuuban liiketoimintaympäristön riskit

Seisminen riski maanjäristyvahingoista on olemassa, mutta pieni. Pääosa maanjäristyksistä tapahtuu Itä-Kuubassa tai läheisillä merialueilla kaakkoon Kuuban saaresta. Vuoden 1990 jälkeen Kuubassa ja lähialueella on ollut viisi maanjäristystä, jonka voimakkuusarvo on ollut vähintään 5. Suurimmat vahingot tuotti vuoden 1992 järistys, jonka keskus oli Cabo Cruzissa noin 150 km Santiago de Cubasta länteen: Kuubassa 40 ihmistä loukkaantui, yli 800 rakennusta vahingoittui.

Hurrikaaneja osuu Kuubaan lähes vuosittain. Vuoden 2016 jälkeen neljä hurrikaania, yksi trooppinen myrsky ja 2019 tammikuussa tornado aiheuttivat yhteensä noin 20 raportoitua kuolemantapausta ja vahinkoja sadoille rakennuksille.

Kuubassa on ekologisia ongelmia, joita hallinto pyrkii ratkaisemaan sekä kansallisilla että paikallisilla toimenpiteillä. Huomiota saavat esimerkiksi eroosio ja metsien väheneminen. Paikallisia ongelmia on esimerkiksi Moan nikkelikaivoksen ja -tehtaan ympäristössä Itä-Kuubassa.

USA;n kauppasaarto Kuubaa vastaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa ja lisäkustannuksia kuubalaisten arjelle, terveydenhuollolle ja elinkeinoelämälle. Sen lisäksi kauppasaarto haittaa ulkomaisia toimijoita Kuubassa. USA;n kauppasaartolainsäädäntö rajoittaa tuotteiden ja varaosien tuontia tuontia Kuubaan ja siksi estää kustannustehokkaimmat hankinnat. Kuubassa toimiva ulkomainen yritys voi joutua USA:ssa liiketoimintarajoitusten ja oikeustoimien kohteeksi. Viimeisimpien kauppasaartolainsäädännön tiukennusten jälkeen ulkomainen yritys, joka käyttää Kuubassa toimitiloja, jotka vallankumouksen jälkeen kansallistettiin, voi joutua syytteeseen USA:ssa.

Poliittinen riski yllättävistä Kuuban liiketoiminnan pelisääntöjen muutoksista on pieni. Kuuba on kehittänyt liiketoimintaympäristöä askel kerrallaan lainsäädännön kautta. Ajoittain Kuuban taloudelliset ongelmat ja hallinnolliset toimenpiteet herättävät kiivastakin kansalaiskeskustelua. Viranomaiset seuraavat keskustelua tiiviisti.

Kuuban infrastruktuurissa on kehitystarpeita. Tämä koskee kulkuväyliä, tietoliikenneverkkoja, vesihuoltoa, varastoja, kylmäketjuja. Matkapuhelinverkko on maanlaajuinen, toimii rinnakkain 2G-, 3G- ja 4G-tekniikoilla. Langaton yhteys on päätapa kytkeytyä internettiin. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä kasvaa, mutta määrä on ollut pitkään matala. Varastojen ja kylmäketjujen ongelmat lisäävät elintarviketuotannon hävikkiä. Ulkomaisten yritysten kannalta infrastruktuurin haasteet toisaalta haittaavat liiketoiminnan tehokkuutta, mutta toisaalta infrastruktuurin kehittäminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.

Kuubalaisten työntekijöiden palkkaamisesta on erikseen lailla säädelty, ja vaadittu prosessi voi johtaa haasteisiin saada palkatuksi sopivia ihmisiä tarvittavalla aikataululla. Ulkomaalainen yritys palkkaa kaikki kuubalaiset työtekijät Kuuban valtion organisaation kautta, neuvotteluosapuolena ensi vaiheessa on Mincex (Ministerio del Comercio Exterior y la Inversión Extranjera). Neuvotteluissa valitaan työntekijät ja sovitaan palkkaus (Investointilaki Articulo 30). Erityistapauksissa voidaan sopia myös työsuoritukseen perustuvista palkanlisistä (Investointilaki Articulo 29).

Korruptio saa huomiota Kuuba hallinnolta. Päätoimija on Kuuban valtakunnansyyttäjä (Fiscalía General de la Republica). Valtakunnansyyttäjä järjestää tarkastuksia, takavarikkoja ja käynnistää oikeusprosesseja.

Kuuban ihmiset ja organisaatiot ovat uuden edessä, yksityinen liiketoiminta sosialistimaassa vaatii uudenlaista osaamista, esimerkkinä yhteensopivuus kansainvälisten kirjanpitojärjestelmien kanssa. Erityishaaste on toimitusvarmuuden kehittäminen, miten rakentaa luotettavia alihankintaketjuja, jotka pystyvät häiriötilanteissa riittävän nopeasti löytämään korvaavia tavarantoimittajia. Kuuban hallinto on ilmaissut halunsa antaa tilaa myös yksityiselle liiketoiminnalle, konkreettisia hallinnollisia toimenpiteitä on tehty, Kuubasta löytyy halukkaita ihmisiä työskentelemään liikeyrityksissä, mutta voi arvata, että uuden oppimista tarvitaan monissa asioissa.

Oikeuskäytäntö riita-asioiden ratkaisemiseksi on vakiintumaton. Kun ulkomaisten liikeyritysten määrä lisääntyy, väistämättä myös kuubalaisiin oikeusistuimiin tulee lisää niihin liittyviä oikeustapauksia. Oikeusprosessien myötä Kuuban oikeuslaitos pystyy käytännössä osoittamaan, minkälaisiksi se haluaa liikeyritysten riita-asioiden linjanvetojen ja oikeuskäytäntöjen muotoutuvan.

Kuubassa toimivat ulkomaiset yritykset

Todellisuudessa Kuubassa toimii jo nyt lukuisia ulkomaisia yrityksiä, monet kansainvälisten yritysten tytäryhtiöitä. Esimerkkeinä ovat Meliã Hotels International (Espanja), Ernst & Young Caribbean Professional Services Ltd. (Englanti), ElectroAir Trade OÜ (Viro), Ericsson AB (Ruotsi), Alcatel-Lucent / Nokia (Suomi).

Kuuban Kauppakamari (Cámara de Comercio de la República de Cuba) antaa ohjeita ulkomaisille yrityksille verkkosivullaan Pasos a seguir para comerciar con Cuba. Samalla verkkosivulla Kuuban Kauppakamari tarjoaa linkin listaan Kuubassa toimivista ulkomaisista yrityksistä Sucursales establecidas en Cuba (https://localhost/pyxel/camara-old/index.php/es/descargas/category/1-servicios?download=376:Sucursales_vigentes.xlsx), mutta linkki toimii epäluotettavasti.

Seuraavilla verkkosivuilla on ulkomaalaisista yrityksistä yhteenvetoja, joiden tietoja Kuuban viranomaiset eivät ole vahvistaneet:

Yhteystietoja

Casa Finlandesa Oy keskittyi edistämään Kuuban ja Suomen liiketoimintayhteistyötä, toimintamuotoina tiedotus, seminaarit ja osallistuminen FIHAV-teollisuusmessuille Havannan lähellä. Casa Finlandesa Oy edusti FIHAV-teollisuusmessuilla ensimmäisenä ja ainoana yrityksenä Suomea 2015, 2016 ja 2017. Alla FIHAV-osallistujamaiden liput vuonna 2016, mukana myös Suomen lippu.

Yritys on sittemmin lopettanut toimintansa, yhteyshenkilö on Jouni Korpisaari, tarkemmat kontaktitiedot Suomi-Kuuba-seurasta.

Finnpartnership on Suomen valtion organisaatio, joka tarjoaa liikekumppanuustukea kehitysmaihin suuntautuvan pitkäaikaisen, liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan valmisteluvaiheen kustannuksiin. Kuuba on tässä luokituksessa kehitysmaa.

Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys edistää Suomen ja Latinalaisen Amerikan maiden välistä kauppaa ja investointeja. Yhdistys on eri toimijoiden verkottumispaikka. Yhdistys järjestää erilaisia tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista ja välittää ajankohtaista tietoa Latinalaisen Amerikan maiden taloudesta ja liiketoimintamahdollisuuksista.

Kuuban suurlähetystö Suomessa järjestää yhteyksiä kuubalaisiin viranomaisiin ja organisaatioihin.

Cámara de Comercio de la República de Cuba (Kuuban Kauppakamari) edistää ulkomaisten ja kuubalaisten yritysten yhteistyötä.

EU-edustusto Havannassa (La Delegación de la Unión Europea en La Habana) tarjoaa tukea EU-alueen yrityksille Kuubassa.

Teksti: Matti Siltala