Tasa-arvoon vielä matkaa Kuuban syrjäseuduilla

Kuuban Camagüeyn maakunnassa sijaitsevan Ignacio Agramonte -yliopiston opiskelijoita tentissä ennen koronapandemiaa. (Kuva: Jorge Luis Baños/IPS)
Kuuban Camagüeyn maakunnassa sijaitsevan Ignacio Agramonte -yliopiston opiskelijoita tentissä ennen koronapandemiaa. (Kuva: Jorge Luis Baños/IPS)

Koulutus ei auta naisia, kun asenteet jarruttavat.

Kuubassa tytöt pääsevät kouluun yhtä jalkaa poikien kanssa ja nousevat enemmistöksi lukioissa ja korkeakouluissa. Työelämässä naiset jäävät kuitenkin yhä miesten varjoon. Eriarvoisuus korostuu pikkukaupungeissa ja maaseudulla.

"Kuvittelemme, että asiat ovat kunnossa, kun kaikilla on oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon, mutta asia ei ole niin", selittää psykologi Valia Solís kristillisestä ajatushautomosta (CCRD), joka selvitti tilannetta Britannian kehitysyhteistyöviraston tuella.

Valtakunnallisten tilastojen analysoinnin ohella haastateltiin 71:tä henkilöä Jovellanosin pikkukaupungissa ja maaseudulla Los Palosissa.

Vaikka Kuuban politiikka on julistanut sukupuolten tasa-arvoa 60 vuotta, se ei edelleenkään toteudu nuorten naisten työmahdollisuuksissa, selvityksen tekoon osallistunut psykologi Ailynn Torres sanoo.

Hänen mukaansa naiset kokevat sosiaalista painetta, joka edellyttää heiltä perinteisen ihanteen mukaista käytöstä.

Vuonna 2018 Kuuban yliopistoista valmistuneista oli naisia 62,2 prosenttia. Yhteiskuntatieteissä naisten osuus valmistuneista oli 75 prosenttia mutta teknisillä aloilla vain 37,8 prosenttia.

Samana vuonna Kuuban naisista oli työelämässä 49,5 prosenttia ja miehistä 76,9 prosenttia. Valtaosa naisista työskentelee hoiva- tai opetusalalla, missä palkat ovat pienet.

Peukalokyydillä kotiin

Naisten mahdollisuudet opiskeluun ja työntekoon ovat heikoimmat syrjäseuduilla. Siellä nuoren lähettäminen opiskelemaan maakunnan pääkaupunkiin tai Havannaan voi olla ylivoimainen haaste vähävaraiselle perheelle.

Asiaa hankaloittaa "kriisiksi" luonnehdittu julkisen liikenteen ahdinko. Nuoret naiset joutuvat usein turvautumaan peukalokyytiin päästäkseen kotiin, mihin saattaa liittyä seksuaalisen väkivallan riski.

Selvitykseen haastatellut isät ja veljet eivät halua tyttärensä tai siskonsa muuttavan kaupunkiin opiskelemaan, koska pelkäävät heidän joutuvan miesten hyväksikäyttämiksi.

Moni mies myöntää, ettei salli vaimonsa käyvän töissä, koska se uhkaa talon isännän arvovaltaa.

Patriarkaalista ajattelua

"Kahdessa tutkimassamme yhteisössä uskonnollisuus on vahvasti läsnä ja patriarkaaliset normit vallitsevat. Mies on perheen pää ja nainen hänen alapuolellaan. Osa nuorista ei jatka opintoja, koska perhe kieltää sen", Solís kuvaa.

Syrjäseudun tytöt saattavat pitää opiskelua ajan ja energian tuhlauksena, koska se ei kuitenkaan takaa kunnollisia tuloja. Pojille uralla eteneminen on helpompaa, koska heillä on useammin suhteita ja mahdollisuuksia saada alkupääomaa.

Selvitys paljastaa, että heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat pienten lasten yksinhuoltajaäidit, koska työnantajat suosivat miehiä ja lapsettomia naisia. Päiväkoteihin otetaan työssäkäyvien äitien lapsia mutta ei opiskelevien tai työtä etsivien.

CCRD:ssä uskotaan, että tutkimuksen tuloksista on suurta hyötyä, kun etsitään keinoja heikoimpien auttamiseksi ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi 11,3 miljoonan asukkaan Kuubassa. Se kuitenkin edellyttää yhteistyötä valtiovallan ja kansanliikkeiden kesken.

Teksti: IPS - Patricia Grogg
(Inter Press Service)