Maaltamuutto kasvaa, ruoka vähenee

Kuuban talousromahdus kurittaa jo ennestään laiminlyötyä maataloutta. Maatalousministerin mukaan hallituksella ei ole tarpeeksi rahaa tuottaa riittävästi kansalaisille tärkeitä elintarvikkeita.

Kun maatalouteen ei sijoiteta, maaltamuutto kasvaa. Maaseudulta lähtevät ennen kaikkea naiset ja yleensä ns. tuottavassa iässä olevat ihmiset.

Kuubalaisten kannalta surkeinta on se, ettei mikään viittaa tilanteen parantuvan lähivuosina.

Ennenkin on lähdetty

Kuuban maaseutualueilla asuu nyt noin 2,3 miljoonaa ihmistä, alle neljäsosa väestöstä. Maaseutuväestö on vähentynyt noin puolella 1980-luvun alun jälkeen.

Ilmiö ei ole Kuubassa uusi. Jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä muutettiin kaupunkeihin. Muutto lisääntyi vallankumouksen jälkeen, joka avasi ihmisille uusia opinto- ja työmahdollisuuksia ja lisäsi sosiaalista liikkumista maan sisällä.

1960-1980-lukujen saavutukset elinolojen tasavertaistamisessa alkoivat hävitä Neuvostoliiton katoamisen myötä syntyneen pula-ajan jälkeen ja häviävät lisää viime vuosien talouskurimuksen vuoksi.

Miksi lähdetään

Ongelman ytimessä ovat suuret erot maaseudun ja kaupunkien elinoloissa. Havannan yliopiston väestötutkimuskeskuksen mukaan ihmiset muuttavat kaupunkialueille, koska he yrittävät parantaa työolojaan, saada parempia palveluja, asuntoja ja myös opiskelumahdollisuuksia.

Kuuban kansallisen tilastokeskuksen ONEI:n mukaan maalta lähtevät ennen kaikkea naiset ja nuoret ihmiset. Kyliin jäävät enimmäkseen miehet ja vanhukset.

Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan naisten ja miesten epätasa-arvo on maalla selvästi suurempi kuin kaupungeissa. Naisten mahdollisuudet työllistyä ovat myös huonommat, heillä on pienemmät palkat ja vähäisempi sosiaalinen arvostus.

Samantyyppiset syyt vaikuttavat myös siihen, että naiset ovat alkaneet muuttaa myös maasta pois. Lähtevien ja vanhenevien ihmisten myötä maataloustietous heikkenee tai katoaa ajan myötä kokonaan. Yksi tärkeä ja ilmiselvä syy maaseudun ongelmiin on tietysti Kuuban maatalouden huono tilanne.

Maatalousministerin kertomaa

Maatalousministeri Ydael Pérez Brito selvitteli television lähetyksessä nykyistä, valtavan inflaation pahentamaa kriisiä toteamalla, ettei hallituksella ole rahaa taatakseen kansalaisille tärkeiden elintarvikkeiden saannin.

Siksi hallitus on pystynyt hankkimaan maataloudelle vain 40 % sen tarvitsemasta dieselistä, neljä prosenttia lannoitteista ja 20 % eläinten rehusta, eikä monien muidenkaan tarvikkeiden kuten torjunta-aineiden ostamiseen ole rahaa.

Samassa TV-lähetyksessä Pérez Brito sanoi jotain, mitä kuubalaisministerien suusta ei juuri kuule. Hän nimittäin totesi, ettei kaikesta voi syyttää maatalouden vaikeaa ja monimutkaista tilannetta, vaan syynä on ollut myös hallituksen välinpitämätön suhtautuminen maataloustuottajien ongelmiin.

Maatalousministeri antoi muutaman kuvaavan esimerkin tuotannon romahtamisesta. Kuusi vuotta sitten sianlihan tuotannossa saavutettiin uusi ennätys 199 700 tonnia. Viime vuonna sianlihaa tuotettiin enää 16 500 tonnia.

Sianlihan tuottajien määrä oli tipahtanut vuoden 2022 kuluessa 96 200:sta 35 892:een. Syynä oli muun muassa se, että sikojen rehuja oli saatu vain 14 % tarvittavasta määrästä.

Siipikarjan tuotannossa oli ihan samanlainen ongelma. Parhaimpana aikana Kuubassa oli ministerin mukaan kahdeksan miljoonaa munivaa kanaa. Enää niitä on kolme miljoonaa, niistäkin osa jo niin vanhoja, ettei munia saada entiseen malliin.

Paljon on pudonnut myös mustien papujen, maissin ja riisin sato. Kuubalaisten kahvihammastakin kolottanee vielä pitkään, koska ministerin mukaan kysynnän tyydyttäisi 24 000 tonnia, mutta nyt sitä saadaan kotimaasta vain 9 000 tonnia.

Tuotanto ja tuottavuus vähenevät

Vaikka maaseudulta lähtee koko ajan väkeä kaupunkialueille, niin ONEI:n mukaan maataloudessa työskenteli viime vuoden lopulla vielä vajaa miljoonaa ihmistä. Heistä 125 000 oli naisia ja kaksi kolmasosaa mukana tuotannossa.

Siitä huolimatta tuotannon määrät ovat supistuneet. Kuubalaisen ekonomistin Pedro Monrealin mukaan seitsemää tärkeää elintarviketta saatiin viime vuonna selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Monreal viittasi myös tarpeeseen lisätä viljelyalaa, mutta se vaatisi enemmän polttoainetta ja asiantuntevia maanviljelijöitä, joita ei nykyehdoilla hevillä löydy.

Tuotannon määrät ovat rajusti vähentyneet, mutta niin on myös tuotanto hehtaaria kohti (lannoitteiden puute?), samoin viljelyala ja työntekijöiden tuottavuus.

Maaseudun ongelmana ei kuitenkaan ole vain maaltamuutto, vaan myös maatyöläisten palkan pienuus, maan kolmanneksi huonoin keskipalkka.

Valtion vähäinen kiinnostus on rassannut pahasti maataloutta, mitä hyvin osoitti viime vuoden tilasto uusista sijoituksista: uudet hotellit ja turistikohteet 32,87 prosenttia, maatalous 2,60 prosenttia.

Maatalouteen ei välttämättä tarvita lisää työvoimaa, vaan paremmat ansiot ja elinolot työntekijöille ja viljelijöille, lisää polttoainetta, rehuja, lannoitteita, uusia koneita ruostuvien tilalle. Mutta kun ei ole rahaa....

Ennen kaikkea pitäisi aikaansaada uudenlainen maatalouspolitiikka, lopettaa valtion yksinvalta tuotanto- ja hintapolitiikassa ja antaa vastuuta enemmän alan asiantuntijoille, viljelijöille. Nyt he joutuvat aika ajoin kuuntelemaan puolueen paikallisten pikkubyrokraattien ohjeita ja jopa määräyksiä siitä, mitä pitää viljellä ja milloin.

Lääkärit lähtevät

Lopuksi vielä yksi kuubalaisia varmasti huolestuttava tieto: jatkuva maastamuutto on alkanut jo tuntua terveydenhoidossa, jossa ei vieläkään ole päästy koronaa edeltäneelle tasolle.

ONEI:n mukaan viime vuoden lopulla oli yli 12 000 lääkäriä ja yli 3 200 hammaslääkäriä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Eri alojen spesialisteja on lähtenyt joukolla, ja se on vaikuttanut lääkärien ja myös perhesairaanhoitajien määrään. Lääkäri- ja hoitajapula tuntuu sekin pahiten maaseudun syrjäalueilla, jonne on tähänkin asti ollut vaikea saada vaikinaista työvoimaa ja siten terveyspalveluja maaseudun asukkaille.

Teksti: Antti Halinen
Kuvat: Unsplash/Ricardo IV Tamayo