Kuuban ruokakriisi: Hinnat nousevat, tuotanto laskee

Kuuba on yrittänyt lisätä maataloustuotantoaan erilaisin toimin jo 15 vuoden ajan, mutta ruokaa tuotetaan vuosi vuodelta vähemmän.

Kuubassa on pulaa pavuista, vihanneksista, maitotuotteista ja lihasta, mutta myös tärkeimmistä viljoista, kuten vehnästä, riisistä ja maissista. Keskivertokotitalouden ruokavalio on niukka mikroravinteiden suhteen, eikä se ole riittävän terveellinen tai monipuolinen, kertoo YK:n alainen Maailman ruokaohjelma (WFP, World Food Programme) huhtikuussa ilmestyneessä raportissaan.

WFP:n raportti kiinnittää huomion myös siihen, että kuubalaiset kotitaloudet käyttävät jopa 65 prosenttia tuloistaan elintarvikkeisiin, mikä on suhteettoman suuri osuus. Vähimmäispalkka ei riitä kattamaan väestölle suositeltuja ravitsemuksellisia tarpeita, mikä näkyy etenkin valtion työntekijöiden ja eläkeläisten arjessa.

Virallisten tilastojen mukaan kuubalaisten keskipalkka on tällä hetkellä 4 124 pesoa, joka vastaa epävirallisella vaihtokurssilla noin 20 euroa. Minimieläke on hieman yli 1 500 pesoa. Sillä saa Havannassa yhden kananmunakennon. Kilosta sianlihaa pitää maksaa noin tuhat pesoa ja riisikilosta 500 pesoa – jos niitä sattuu löytämään.

WFP:n mukaan ulkomaanvaluutalla pyörivä talous aiheuttaa suurta eriarvoisuutta: aliravitsemuksesta kärsivät eniten ne, jotka eivät saa rahalähetyksiä ulkomailta.

Rahauudistus lisäsi eriarvoisuutta

Kuuba on kipuillut ruokaongelmien kanssa jo vuosikymmeniä, mutta elintarviketilanne alkoi heiketä voimakkaasti vuonna 2019, kun mm. kananmunat, kana, leipä ja ruokaöljy katosivat vuoron perään myyntitiskeiltä. Koronapandemian aikana elintarvikekriisi kärjistyi, kun pandemia pysäytti kokonaan matkailuelinkeinon, joka on Kuuban talouden veturi ja yksi maan tärkeimmistä valuuttatulojen lähteistä.

Lopullisesti nykyisen kriisin sinetöi tammikuussa 2021 toimeenpantu rahauudistus, jonka piti parantaa kuubalaisten ostovoimaa, kun kahden valuutan järjestelmästä luovuttiin. Kävikin päinvastoin: rahauudistus nosti hinnat pilviin ja murensi loputkin palkkojen ja eläkkeiden ostovoimasta.

Tuloksena syntyi myös uusi kahden valuutan järjestelmä, kun suuri osa perustarvikkeista siirtyi kauppoihin, joissa voi maksaa vain ulkomaanvaluutalla. WFP:n raportin mukaan rahauudistus näkyi inflaation kiihtymisenä yli kaikkien odotusten, eikä uudistus ole saavuttanut tavoitteitaan.

Kriisien ja elintarvikepulan oloissa Kuuba on välttynyt varsinaisilta nälänhädiltä. Yksi keskeinen syy tähän on ollut elintarvikkeiden säännöstely, jolla kaikille väestöryhmille taattiin joka kuukausi minimimäärä perustarvikkeita lähes ilmaiseksi. Rahauudistuksen myötä suuri osa hintatuista kuitenkin lakkautettiin ja säännösteltyjen tuotteiden hinnat moninkertaistettiin. Samalla säännöstelyannoksia on pienennetty.

Maailman ruokaohjelman mukaan säännöstelykortilla myydyt elintarvikemäärät kattoivat viime vuonna 36 prosenttia kuubalaisten energiansaannista, 24 prosenttia päivittäisistä proteiinisuosituksista ja 18 prosenttia rasvoista.

Tuotanto laskee systemaattisesti

Maatalouden uudistaminen oli keskiössä, kun Kuuba vuonna 2007 aloitti talouden uudistamisen Raúl Castron johdolla. 2011 Kuuban kommunistinen puolue tunnusti talousuudistuslinjauksissaan, että osuuskunnat ja pienviljelijät tuottivat enemmän kuin valtiontilat yhteensä, vaikka niiden hallussa oli vain viidennes viljelysmaasta. Maataloustuotantoa lähdettiin kehittämään jakamalla tuottamattoman maan käyttöoikeuksia kaikille halukkaille.

Olosuhteet maataloustuotannolle ovat Kuubassa monin tavoin hyvät, mutta siitä huolimatta maataloustuotanto on vähäistä ja edelleen jopa 70-80 prosenttia ruoasta on tuontitavaraa. Nykyisen valuuttapulan oloissa riippuvuus tuonnista näkyy kotitalouksien ruokapöydissä, kun valtiolla ei ole varaa ostaa riittävästi elintarvikkeita ulkomailta.

Lokakuussa 2022 Kuubassa astui voimaan uusi elintarvikeomavaraisuutta koskeva laki (Ley de Soberanía Alimentaria). Kysymys elintarvikeomavaraisuudesta on ollut jatkuva keskustelunaihe viime vuosina. Hallitus on toteuttanut toimenpiteitä ja strategioita, joilla pyritään lisäämään maataloustuotantoa, vähentämään riippuvuutta tuonnista ja parantamaan väestön ravitsemuskasvatusta, mutta nämä suunnitelmat eivät ole toistaiseksi tuottaneet odotettuja tuloksia.

Toukokuun lopulla talousministeri Alejandro Gil Fernández esitteli Kuuban parlamentille tuoreita tuotantolukuja. Kaikkien keskeisten maataloustuotteiden tuotanto on laskenut systemaattisesti. Esimerkiksi kuubalaisille tärkeää sianlihaa tuotettiin elintarviketeollisuudelle viime vuonna vain kahdeksan miljoonaa kiloa, kun viisi vuotta aikaisemmin päästiin lähes 200 miljoonaan kiloon.

Gil Fernándezin mukaan kuluvan vuoden luvut osoittavat, että vuonna 2023 maataloustuotanto on jäänyt vielä vähäisemmäksi kuin vuonna 2022. Tämä koskee niin vihanneksia, papuja, maitoa, riisiä, munia kuin muita perustuotteita.

Kuubaa parhaillaan koetteleva energia- ja polttoainekriisi syventää maatalouden ongelmia entisestään. Maaliskuun kevätkylvöissä jäi kylvämättä 11 273 peltohehtaaria dieselin puutteen vuoksi. Talousministeri Alejandro Gil Fernándezin mukaan syynä on se, että osa maatalouteen tarkoitetusta dieselistä on jouduttu käyttämään sähköntuotantoon. Tavoitteena on ollut välttää kotitalouksiin kohdistuvat pitkät sähkökatkot, jotka viime vuosina ovat aiheuttaneet levottomuuksia ja mielenosoituksia ympäri maata.

Maataloudessa kaikki polttoainemäärien leikkaukset merkitsevät sitä, että tonneittain ruokaa jää tuottamatta. Vaikka Kuuba on ottanut avuksi eläimet maata kyntämään, on ilman koneita tapahtuva viljely vaikeaa yli kymmenen hehtaarin viljelmillä.

Kauppasaarto hankaloittaa

Kuuba on varsin hankalassa kierteessä, jota ruokkivat omaa maataloustuotantoa vahvistavien tuotantopanosten puute, talouden ja maatalouden resurssien huono hallinta, olemassa olevien elintarvikkeiden epätasainen jakautuminen ja tilanteesta aiheutuva elintarvikepula ja inflaatio.

Maailman suurimpiin avustusjärjestöihin kuuluvan Oxfamin julkaiseman Right to Live Without a Blockade -raportin mukaan maatalous on yksi eniten Yhdysvaltojen kauppasaarron kurittamista toimialoista. Yhdessä Kuuban järjestelmän kotikutoisten ongelmien ja ylenmääräisen byrokratian kanssa saarto vaikuttaa ruoan tuotannon määrään, laatuun ja valikoimaan.

Ulkomaankaupassa Kuuba ei ole samalla viivalla muiden ostajien kanssa. Esimerkiksi elintarviketuonti on Kuuballe kallista, sillä saarron vuoksi se ei saa normaalia rahoitusta kaupankäyntiin. Kuuba ostaa mm. kanaa Yhdysvalloista, mutta kauppa on tarkoin säädeltyä ja luvanvaraista. Kaupankäynnissä ei voida käyttää yhdysvaltalaisten pankkien tai kansainvälisten rahoittajien luottoja, eikä kauppaa voida käydä suoraan dollareilla.

Investointeja Venäjältä?

Asiantuntijat ja kansainväliset järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltojen pakotteet aiheuttavat vaikeuksia Kuuban kansainväliselle kaupalle ja vaikeuttavat investointeihin tarvittavaa rahoitusta. 

Samaan aikaan moni ekonomisti on kyseenalaistanut Kuuban hallituksen omat päätökset investointien kohdentamisessa. Kuuban tilastokeskuksen (ONEI) mukaan hallitus käytti viime vuoden investointivaroista yli 33 prosenttia turismiin ja uusien hotellien rakentamiseen. Maatalouden kehittämiseen käytettiin vain 2,6 prosenttia.

Kotimaisten investointien tekemisen sijaan Kuuban hallitus hakee nyt maatalouteen ja elintarviketuotantoon apua Venäjältä, jonka kanssa kauppa- ja taloussuhteet tiivistyvät jatkuvasti. Maiden välinen kauppa on kolminkertaistunut vain vuoden aikana.

Kuuban hallitus tarjoaa nyt venäläisille yrityksille oikeutta vuokrata viljelysmaata ilmaiseksi 30 vuoden sopimuksella. Venäläiset yritykset vapautetaan maatalouskoneiden ja muun teknologian tuonnin tullimaksuista ja ne saavat kotiuttaa voittonsa Venäjälle – etuoikeus, jota muut ulkomaiset yritykset eivät saa Kuubassa.

"Odotamme tietenkin myös byrokraattisten esteiden vähentämistä", Kuuban ja Venäjän kauppaneuvoston puheenjohtaja Boris Titov kertoi Havannan-vierailullaan.

Titov kertoi myös muista suunnitelmista, joihin kuuluu esimerkiksi venäläisiä tuotteita kuubalaisille myyvän kaupan pikainen avaaminen Kuubassa. Kuuban hallituksella on muitakin sopimuksia ulkomaanvaluutalla operoivien ulkomaisten tukku- ja vähittäiskauppojen avaamiseksi maassa, mutta toistaiseksi suunnitelmat kauppojen avaamiseksi ovat viivästyneet.

Teksti ja kuvat: Tomi Kuhanen