Kuuban historiaa: 60 vuotta Sikojenlahden maihinnoususta
Kuuba joutui kylmän sodan tapahtumien keskipisteeseen 1960-luvun alussa.
1960-luvun alkaessa Kuuba kansallisti amerikkalaiset pankit ja ulkomaalaiset yritykset. Lyhyessä ajassa maahan rakennettiin satoja uusia kouluja ja kymmeniä sairaaloita. Samaan aikaan alkoi myös CIA:n tukema terrori- ja sabotaasikampanja, jolla yritettiin suistaa Kuuban talous raiteiltaan tehtaita pommittamalla ja sähkölaitoksia räjäyttämällä.
Havannassa räjähti asetoimitusta Kuuban hallitukselle tuonut laiva. Yli sata kuolonuhria vaatineen tapauksen muistotilaisuudessa Fidel Castro lanseerasi vallankumouksen iskulauseen: Patria o muerte - isänmaa tai kuolema!
Uuden hallituksen lujittaessa asemiaan kiihtyi Kuubassa maastapako koko 1960-luvun alkuvuosien ajan. Yläluokka ja iso osa koulutettua keskiluokkaa jätti maan suurin joukoin samalla kun maalaiset, mustat ja työläiset tukivat innokkaimmin vallankumoushallituksen toimia. Floridaan asettui asumaan satojatuhansia kuubalaisia, jotka uskoivat Fidel Castron hallituksen pian kaatuvan.
Äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa Kuuban hallitus käynnisti tammikuussa 1961 maailmanhistoriassa ennen näkemättömän lukutaitokampanjan. Kampanjan aikana tuhannet nuoret lähtivät viemään "opetuksen leipää" maaseudulle, jossa yli 40 prosenttia ihmisistä ei osannut lukea ja kirjoittaa.
Laura ja Juhani Similän kirjassa Kuuba - trooppinen cocktail havannalainen Nefertiti Tellería muistelee noita päiviä: "Naapurit ihmettelivät, että isäni lähetti lapsensa epämukaviin oloihin, eristettyihin paikkoihin, joihin oli vaikeata saada yhteyttä. Kaikki kampanjaan osallistuvat koottiin ensin Varaderoon, ja samana päivänä, kun isäni lähti viemään sisaruksiani sinne, alkoi Sikojenlahden hyökkäys. Kun lähdimme autolla kohti Varaderoa, alkoivat pommit putoilla Havannan kaduille. Auton konepeltiin tuli kaksi reikää, mutta me huusimme äidin johdolla: Ei sillä väliä - mennään eteenpäin, sillä tämä on vallankumousta!"
Nöyryytys Yhdysvalloille
Kaksi vuotta vallassa ollut, entisen sissijohtaja Fidel Castron johtama hallitus taisteli olemassaolostaan. Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Kuuban kanssa ja yritti kaataa Kuuban vallankumouksen CIA:n operoimalla Sikojenlahden maihinnousulla, joka nousi lehtiotsikoihin kautta maailman. Kuubassa tapahtumat tunnetaan Playa Girónin invaasiona.
Kuuba oli aiemmin vannonut tiukasti kommunisminvastaisuuden nimiin, mutta sotatoimien alkaessa kansalle Havannan kaduilla puhunut Fidel julisti vallankumouksen sosialistiseksi ja pyysi kansaa tarttumaan aseisiin ja puolustamaan sosialismia maahantunkeutujia vastaan.
Maihinnousu oli täydellinen nöyryytys Yhdysvalloille. Lähinnä kuubalaisista maanpakolaisista ja entisen diktaattorin Fulgencio Batistan armeijan sotilaista koottu palkkasoturiarmeija lyötiin nopeasti. Reilu tuhat sotavangiksi jäänyttä vihollistaistelijaa vaihdettiin vauvanruokaan, elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin.
Kuubalaisten itsetunto nousi: imperialismin todettiin kokeneen ensimmäisen tappionsa Latinalaisessa Amerikassa. Vihollisuudet eivät kuitenkaan loppuneet ja Kuuba säilyi huomion keskipisteenä kylmän sodan näyttämöllä.
Seuraavana vuonna Yhdysvallat julisti Kuuban täydelliseen kauppasaartoon. Uusi kumppani vallankumoushallitukselle löytyi Neuvostoliitosta, joka suostui ostamaan saarivaltion koko sokerisadon reiluilla kauppaehdoilla. Neuvostoliiton myöntämät lainat ja kaupankäynti maiden välillä ajoivat Kuuban liittolaissuhteeseen myös poliittisesti ja sotilaallisesti. Ennen kuin vuosi oli lopussa, koettiin koko maailmaa ravisuttanut Kuuban ohjuskriisi, joka käänsi maailman huomion jälleen Karibialle.