Kuuba taistelee koronaa vastaan kauppasaarron ja talouskriisin keskellä

Covid19-sairautta aiheuttava koronavirus alkoi levitä Kuubassa vaikeassa tilanteessa, jossa elintarvikkeista, lääkkeistä ja polttoaineista on jo pitkään ollut kasvava pula.


Donald Trumpin hallinnon kovennettua vuosi sitten Kuubaan kohdistuvia pakotteita on elintarviketilanne muuttunut tavallistakin vaikeammaksi. Polttoainepula johti energiakriisiin viime syksynä, kun öljynvientiin kohdistuvat pakotteet alkoivat toden teolla vaikuttaa.

Kuuban tärkeimpiin valuutanlähteisiin kuuluvan matkailun täydellinen halvaantuminen maailmanlaajuisen pandemian seurauksena tulee vaikeuttamaan maan taloustilannetta ennennäkemättömällä tavalla. Trumpin hallinto on viime lokakuusta lähtien rajoittanut myös Yhdysvalloissa asuvien kuubalaisten rahalähetyksiä perheilleen ja pyrkinyt estämään myös eurooppalaisten pankkien kautta tehtäviä pankkisiirtoja Kuubaan.

Vaatimukset Kuuban vastaisen kauppasaarron ja muiden yksipuolisten talouspakotteiden lopettamisesta koronaviruspandemian oloissa ovat vahvistuneet. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ja ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet ovat vaatineet sanktioista luopumista, jotta kaikilla mailla olisi mahdollisuus hankkia ruokaa, terveydenhuollon tarvikkeita ja lääketieteellistä apua.

"Globaalin pandemian oloissa yhden maan terveydenhuollon ponnistelujen haittaaminen lisää meidän kaikkien riskiä", Bachelet sanoi lausunnossaan.

Saartotoimet vaikuttavat riskiryhmiin

Kuubassa oli 15.4.2020 mennessä vahvistettu 862 koronavirustartuntaa ja 27 viruksen aiheuttamaa kuolemantapausta. Kuolleisuus on Latinalaisen Amerikan ja maailman keskiarvoa alhaisemmalla tasolla, mutta väestön korkean iän vuoksi Kuubassa on paljon riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Yli viidesosa Kuuban väestöstä on yli 60-vuotiaita. Heistä yli puolet kärsii kohonneesta verenpaineesta, lähes joka viidennellä on diabetes ja vajaalla kymmenesosalla on astma. Kroonisten sairauksien vuoksi arviolta 1,3 miljoonaa yli 60-vuotiasta kuuluu koronavirusepidemian riskiryhmään.

Yhdysvaltojen ylläpitämä kauppasaarto vaikeuttaa kaikkein eniten juuri riskiryhmiin kuuluvien elämää. Eläkeikäisten mahdollisuudet hankkia lisäansioita monipuolisen ruokavalion ylläpitämiseksi ovat muuta väestöä pienemmät. Samalla saarto heikentää vanhuksille ja sairaille elintärkeän terveydenhuoltojärjestelmän toimintamahdollisuuksia.

Ongelmat korostuvat koronaviruksen kaltaisen pandemian oloissa. Kuuba ei voi ostaa vapaasti lääkkeitä tai teknologiaa, jonka komponenteista yli 10 % on peräisin Yhdysvalloista. Se sulkee Kuuban suurelta osin ulos kansainvälisiltä lääketieteellisten instrumenttien ja välineiden markkinoilta. Lisäksi Yhdysvallat kohdistaa kolmansien maiden yrityksiin sanktioita ja sakkoja, jotka tekevät Kuuban lääke- ja laiteostot vaikeiksi.

Monia hankintoja pitää tehdä välikäsien kautta ja kaukaisista maista, mikä tulee Kuuban terveydenhuollolle kalliiksi. Viime tarkastelujaksolla lisäkustannukset nousivat vuodessa 160 miljoonaan dollariin, mikä on Kuuban kaltaisen köyhän maan budjetissa tuntuva summa ja näkyy puutteina terveydenhuollossa.

Kun resursseja on niukasti, voi koronaepidemian torjunta viedä voimavaroja muualta. Monia terveydenhuollon työntekijöitä pelottaakin tällä hetkellä esimerkiksi suojavarusteiden puute. Kaksi Las Tunasin yliopistosairaalassaa työskentelevää lääkäriä kertoo, että heidän työpaikallaan suodattimellisia hengityssuojaimia ei ole ja kirurgisia maskeja on liian vähän. Kertakäyttöisiä suojahaalareita ei ole lainkaan.

Lääkefirmat kieltäytyvät myymästä Kuubaan

Pahenevan koronakriisin kanssa painiva Yhdysvaltojen hallitus ei ole myöntynyt keskustelemaan Kuuban saarron lieventämisestä edes koronapandemian ajaksi.

Trumpin hallinnon sekoilu kauppasaartoasiassa on herättänyt Kuubassa ja maailmalla kummastusta. Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja Michael Kozak väitti Twitterissä 6.4.2020 Yhdysvaltojen vieneen viime vuonna Kuubaan "miljoonilla dollareilla lääketavaraa". Myöhemmin Yhdysvaltojen Havannan-lähetystön virkailija Mara Tekach toisti saman väitteen videolla, jota levitettiin eri sosiaalisen median kanavilla.

Kuuba on tyrmistynyt Yhdysvaltojen väitteistä ja vaatinut todisteita tapahtuneista kaupoista. Maan lääketuonnista vastaavan yhtiön varapääjohtaja, lääkäri Lázaro Silva kertoi kansainväliselle medialle, että Kuuba on ottanut yhteyttä 60 yhdysvaltalaiseen lääkevalmistajaan, mutta vain kaksi yritystä vastasi Kuuban pyyntöihin. Toinen niistä vastasi kielteisesti ja sopimuksen tekemiseen päästiin viime vuonna vain Bayerin kanssa. Sekään sopimus ei koskaan johtanut mihinkään, koska yrityksellä ei ollut voimassa olevaa poikkeuslupaa kaupan käymiseen Kuuban kanssa.

Hengityskoneiden osto monimutkaistui

Silva kertoi myös, että Kuuballa on ollut vaikeuksia ostaa tehohoidossa käytettäviä hengityskoneita, joiden tarve on lisääntynyt koronaviruspandemian vuoksi kaikkialla maailmassa.

Kuuba on aiemmin ostanut hengityskoneita IMT Medical ja Autronic -yrityksiltä, mutta kun yhdysvaltalainen Vyaire Medical Inc osti molemmat firmat, se ilmoitti lopettavansa kaupankäynnin Kuuban kanssa.

Silloinkin kun Kuuba löytää kauppakumppaneita, tekevät lentoyhtiöihin, rahtialuksiin ja pankkeihin kohdistuvat talouspakotteet kaupankäynnistä vaikeaa ja kallista. Viime viikkoina nämä pakotteet ovat vaikeuttaneet myös Kuuban sairaaloille tehtyjä lahjoituksia.

Kiinalainen Alibaba Foundation on lahjoittanut hengityskoneita, koronatestejä, maskeja ja muita terveydenhuollon työntekijöiden suojavarusteita kymmeniin maihin. Kuuballe maaliskuun lopulla lahjoitettu avustustarvikelasti ei kuitenkaan päässyt perille maahan, koska se olisi rikkonut lentoihin kohdistettuja rajoituksia.

Ruokajonot edelleen ongelmana

Kuubaa arvosteltiin sosiaalisen median keskusteluissa hitaasta reagoinnista koronapandemiaan kriisin alkuvaiheessa, mutta Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Amerikan terveysjärjestö arvioi, että Kuuba on pystynyt vastaamaan nopeilla toimenpiteillä koronaviruksen leviämiseen kauppasaarron ja talouskriisin oloissakin.

Asuinalueita on julistettu karanteeniin matalalla kynnyksellä, kun paikallisia koronavirustartuntoja on alkanut esiintyä. Joukkoliikenne on pysäytetty lukuun ottamatta työntekijöiden kuljetuksia niihin työpaikkoihin, jotka kriisin aikana on välttämätöntä pitää auki. Myös maakuntien välinen ja kansainvälinen matkustajaliikenne on lopetettu ja kokoontumiset kielletty. Perhelääkärit, terveydenhoitajat ja lääketieteen opiskelijat kiertävät ovelta ovelle kartoittamassa oireilevia ihmisiä ja seuraamassa riskiryhmiin kuuluvien hyvinvointia.

Hallitus on aktivoinut siviilipuolustusjärjestelmän, joka on kehitetty mm. hurrikaanien ja muiden luonnononnettomuuksien varalle. Tasavallan presidentin johtama siviilipuolustusjärjestelmä toimii armeijan organisoimana. Sen toimijaverkostoon kuuluvat mm. paikallisviranomaiset, alueiden puoluejohtajat sekä suuret joukkojärjestöt kuten naisliiton ja pienviljelijäliiton paikallisosastot sekä korttelikomiteat. Systeemi on osoittautunut tehokkaaksi erilaisissa kriisitilanteissa ja väestön suojelussa.

Amerikan terveysjärjestön maaedustaja José Moya kritisoi kuitenkin yhtä seikkaa, jota Kuubassa ei ole valistuksesta ja virkavallan yrityksistä huolimatta onnistuttu estämään: kauppojen edustoille kokoontuu päivittäin suuria väkijoukkoja, kun ihmiset lähtevät jonottamaan ruokaöljyä, kanaa tai pesuaineita, joita on saatavilla vain ajoittain.

"On tilanteita, joissa ihmisten on lähdettävä etsimään elintarvikkeita, mikä on aiheuttanut enemmän kuin yhden ongelman kaikissa maissamme", Moya sanoi lehdistölle. Kuuban tulisi hänen mukaansa organisoida paremmin elintarvikkeiden jakelu, jotta suurten ihmisjoukkojen kokoontumiset voitaisiin estää.