Kuuba etsii ulospääsyä yhä syvenevästä talousahdingosta

Kuuban parlamentti kokoontui heinäkuussa käsittelemään maan kriisiytynyttä taloutta ja kasvavia sosiaalisia ongelmia. Hallitus kertoi uusista toimenpiteistä, joilla pyritään valuuttatulojen ja investointien lisäämiseen talouden kääntämiseksi kasvu-uralle.

Kuuban talousministeri Joaquín Alonso esitteli parlamentin kesäistunnossa synkän katsauksen maan taloustilanteesta vuonna 2024 ja vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Kuuban talous supistui viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin. "Viimeisten viiden vuoden aikana taloudellinen toimeliaisuus on laskenut 11 prosenttia", ministeri kertoi.

Talousvaikeudet ulottuvat laajalle: alkutuotanto, kuten maatalous ja kaivostoiminta, on romahtanut 53 prosenttia ja teollisuustuotanto 23 prosenttia. Alonso nimesi syiksi Yhdysvaltojen tiukentuneet pakotteet, rahansiirtojen estämisen, valuuttapulan sekä akuutin energiakriisin. "Meiltä puuttuu energiaa ja polttoainetta – ja ilman niitä on erittäin vaikea kehittyä", hän totesi.

Alonso kuvasi Yhdysvaltain pakotepolitiikkaa "epäinhimilliseksi ja kansanmurhaan verrattavaksi taloussodaksi", mutta myönsi lisäksi, että maan päättäjät ovat tehneet virheitä. "Kielteiset kehityssuunnat" vaikeuttavat talouden johtamista niin makro- kuin mikrotasolla. Talousministeri tiivisti tilanteen toteamalla, että ulkoiset paineet ja sisäiset epäonnistumiset muodostavat yhdistelmän, joka tekee taloudellisen toipumisen erittäin vaikeaksi.

Vuotta 2024 varjostivat myös sähköverkon kaksi kertaa tapahtunut romahtaminen, kaksi hurrikaania ja kaksi voimakasta maanjäristystä, jotka veivät entisestään valtion niukkoja resursseja. Valuuttatulot jäivät tavoiteltua pienemmiksi, ja ulkomaankaupassa tavaravienti jäi lähes 40 prosenttia alle ennakoidun.

Hallitus on vastannut tilanteeseen säästötoimilla, tiukalla budjettikurilla ja osittaisella talouden dollarisoimisella. Maan on ollut myös pakko vähentää tuontia ulkomailta maksuvaikeuksien välttämiseksi. Esimerkiksi maitojauhetta on voitu tuoda vain 30 prosenttia suunnitellusta määrästä ja vehnää 55 prosenttia. Soijaa ja ruokaöljyä ei ole tuotu lainkaan kuluvan vuoden aikana.

Presidentti: "Ongelmat syventyneet merkittävästi"

Hallituksen edustajat vakuuttivat parlamentin istunnossa, että ketään ei jätetä oman onnensa nojaan, vaikka kuubalaiset kärsivät vaikeasta ruoka- ja lääkepulasta, pitkistä sähkökatkoista, inflaatiosta ja kasvavasta muuttoliikkeestä ulkomaille.

Presidentti Miguel Díaz-Canel myönsi, että maan ongelmat ovat viime aikoina syventyneet merkittävästi ja saaneet "uudenlaisen ulottuvuuden" meneillään olevan talouskriisin seurauksena.

"Tiedämme, että ongelmamme ovat pahentuneet. Ne ovat aina olleet olemassa, mutta nyt niillä on toisenlainen mittakaava kriisin syvyyden vuoksi", Díaz-Canel totesi.

Toisenlaisiakin näkemyksiä esitettiin. Parlamentin istunto alkoi kohun saattelemana, kun hallituksen työ- ja sosiaaliturvaministeri Marta Elena Feitó väitti televisioidussa puheenvuorossaan, ettei Kuubassa ole kerjäläisiä.

"Olemme nähneet ihmisiä, jotka näyttävät kerjäläisiltä, mutta kun katsoo heidän käsiään ja vaatteitaan, he ovat pukeutuneet kerjäläisiksi. He eivät ole oikeita kerjäläisiä", ministeri sanoi.

Feitó sanoi myös, että roskiksista ruokaa etsivät vanhukset tekevät niin "vapaaehtoisesti" hankkiakseen "helppoa rahaa".

Kävi niin kuin nykyään usein käy: some raivostui. Sosiaaliturvaministerin lausunnoille tuli murskaavaa kritiikkiä kansalaisilta. Somemyrskyn puhjettua presidentti Miguel Díaz-Canel moitti sosiaaliturvaministerin lausuntoja, minkä jälkeen Feitó ilmoitti pikavauhtia eroavansa tehtävistään.

Pienimpiä eläkkeitä nostetaan

Parlamentti päätti nostaa matalimpia eläkkeitä. Vähimmäiseläke nousee syyskuussa nykyisestä 1 528 pesosta 3 056 pesoon, mikä tuplaa yli neljänsadantuhannen eläkeläisen viralliset tulot. Yhteensä uudistus hyödyttää noin 1,3 miljoonaa eläkeläistä, joiden eläke tällä hetkellä on alle 4 000 pesoa.

Eläkeläisköyhyys ja eläkkeiden ostovoima on yksi suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista talouskriisin keskellä. Kuuban väestö ikääntyy nopeasti: yli neljännes väestöstä on yli 60-vuotiaita, ja työikäisten määrä on laskussa.

Eläkkeiden korotus on merkittävä, mutta se ei yllä nopeasti kohonneiden elinkustannusten tasolle. Esimerkiksi kennollinen kananmunia voi maksaa yli 3 000 pesoa eli saman verran kuin uusi minimieläke on kuukaudessa.

Kriittinen tilanne terveydenhuollossa ja koulutuksessa

Kuuban pääministeri Manuel Marrero korosti kansanedustajille, että sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi on ryhdytty määrätietoisempiin toimiin, mutta useilla aloilla edistys on hidasta ja puutteet suuria.

Parlamentille esitellyt luvut osoittavat, että sosiaali-, terveys- ja koulutusmenojen osuus Kuuban bruttokansantuotteesta on laskenut 13,3 prosenttiin, kun vuonna 2008 niiden osuus oli 22,9 prosenttia bkt:sta.

Pääministeri totesi, että terveydenhuollossa ja koulutuksessa on vakavia laatuongelmia. Niihin pyritään vastaamaan uusilla toimintasuunnitelmilla. "Laitteista, lääkkeistä ja henkilöstöstä on puutetta. Ongelmat ovat ilmeisiä", hän sanoi.

Parlamentille esiteltyjen lukujen mukaan Kuuban lapsikuolleisuus on noussut merkittävästi vuoden 2025 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Lapsikuolleisuus on noussut 8,2 kuolemaan tuhatta elävänä syntynyttä kohden, mikä on selvä kasvu edellisvuoden 7,4:stä. Viime vuosikymmenellä lapsikuolleisuus oli vielä viiden luokkaa. Äitikuolleisuus on noussut vielä jyrkemmin, viime vuoden 37,4:stä tämän vuoden 56,3:een.

Huolimatta vakavasta taloustilanteesta Kuuba on onnistunut säilyttämään yli 95 prosentin rokotuskattavuuden alle yksivuotiailla lapsilla. Vuonna 2025 käyttöön on otettu uusi pneumokokkirokote. Lisäksi HPV-rokote tytöille sisällytetään koulujen rokotusohjelmaan syksyllä.

Ongelmia kuitenkin riittää: terveysministerin mukaan Kuubassa on tällä hetkellä saatavilla vain noin 30 % tarvittavista lääkkeistä. Terveydenhuollon rakennusten kunto on heikko ja lääkäreiden maastamuutto on kiihtynyt. Terveydenhuollon palkankorotukset ovat jonkin verran hillinneet henkilöstöpulan pahenemista.

Kuuban terveysviranomaiset varoittivat myös "monimutkaisesta epidemiatilanteesta", jossa sekä uudet että uudelleen ilmenevät tartuntataudit ovat yleistymässä. Vuoden alusta lähtien laboratoriovalvonnassa on havaittu 17 erilaista hengitystievirusta. Tuberkuloositapausten määrä on lisääntynyt yhdeksässä maakunnassa. Myös hepatiitti A on lähtenyt nousuun useissa maakunnissa vuosia kestäneen vakaan tilanteen jälkeen. Denguekuumeen esiintyvyys on kasvussa.

Parlamentille esiteltyjen tietojen mukaan tartuntojen leviämistä edistävät heikot hygieniaolosuhteet, kuten jätteiden kasaantuminen kaduilla, puutteet juomaveden laadussa ja määrässä sekä virheet elintarvikkeiden käsittelyssä.

"Olemme tietoisia siitä, että kaikki ongelmat eivät johdu pelkistä aineellisista puutteista", maan terveysministeri José Ángel Portal Miranda sanoi viitaten myös hallinnon sisäisiin puutteisiin ja toimintakulttuurin ongelmiin.

Asuntopula yksi suurimmista ongelmista

Asuntopula nousi parlamentin istunnossa esiin yhtenä Kuuban suurimmista sosiaalisista ongelmista. Hallitus raportoi kansanedustajille, ettei valtion asuntotuotanto toimi odotetulla tavalla. Tilanne on huonontunut rakennusmateriaalipulan ja vanhenevan rakennuskannan vuoksi.

Kuubassa on maan rakennusministeriön mukaan tällä hetkellä arviolta 805 583 asunnon vaje. Julkisen sektorin asuntotuotanto laahaa jäljessä: rakennettavaksi suunnitelluista kymmenestä tuhannesta asunnosta on valmistunut alle neljännes. Huonokuntoisten asuntojen määrä on edelleen kasvanut tämän vuoden aikana.

Rakennusministeri René Mesa Villafranca nosti parlamentissa esiin myös luonnonkatastrofien vaikutukset: yli 94 000 asuntoa odottaa yhä kunnostusta vuoden 2024 hurrikaanien ja maanjäristysten jäljiltä.

Tilannetta vaikeuttavat rakennusmateriaalien ja polttoaineen puute, vanhentunut teknologia ja tuotantolaitosten sulkemiset. Lisäksi monet talousasiantuntijat ovat huomauttaneet, että viime vuosina rakennusalan resurssit ovat painottuneet hotelli-investointeihin asuntorakentamisen sijaan.

Miljoona ihmistä ilman vettä

Pääministeri Manuel Marrero kertoi myös, että tällä hetkellä 2,5 miljoonaa kuubalaista kärsii vedenjakelun ongelmista. Ilman vesijohtovettä on miljoona kuubalaista. Tilanne on tänä vuonna huonontunut: vielä viime vuoden syyskuussa ilman vesijohtovettä oli noin 600 000 henkilöä.

Tilanteen taustalla ovat päivittäiset ja pitkäkestoiset sähkökatkokset, laajat vesipumppujen ja jakeluverkostojen viat sekä kuivuus etenkin maan itäisillä alueilla. Valtion vesivaroista vastaavan viraston johtaja Antonio Rodríguez kertoi parlamentissa, että pelkästään laiterikot estävät veden toimittamisen jopa 300 000 ihmiselle.

Hallitus on käynnistänyt suuren määrän hankkeita, joihin kuuluu investointeja ja huoltotöitä sekä 1 390 uuden vesipumpun hankinta. Sähkökatkojen vuoksi vedenjakelun varmistaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta: pumppuja ei voida suojata sähkökatkoilta, ja veden saanti viivästyy useita tunteja sähkön palaamisen jälkeen, kun järjestelmät täytyy ensin paineistaa.

Strategia sähkökatkojen vähentämiseksi

Vaikka hallitus pyrkii rajoittamaan sähkökatkot neljään tuntiin päivässä, todellisuus on toisenlainen. Kesäkuussa sähkökatkojen keskiarvo oli yli 20 tuntia päivässä.

Samaan aikaan kun sähköpula nousi heinäkuussa jälleen uusiin ennätyslukemiin, vakuutti Kuuban energiaministeri Vicente de la O Levy parlamentille, että hallituksella on toimiva strategia sähköjärjestelmän elvyttämiseksi. Hän kertoi, että tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja siirtyä kohti uusiutuvaa energiaa.

"Meillä on toteuttamiskelpoinen suunnitelma kansallisen sähköjärjestelmän palauttamiseksi. Olemme matkalla kohti fossiilivapaata energiariippumattomuutta", ministeri sanoi.

Kuubassa rakennetaan nyt keskimäärin viisi aurinkovoimalaa kuukaudessa. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus saavuttaa 1 115,8 megawatin kapasiteetti, mikä auttaisi tasoittamaan sähkönjakelua erityisesti keskipäivän kuormitushuippujen aikana.

Pääministeri Manuel Marrero kertoi kansanedustajille, että suunnitelma sähköjärjestelmän elvyttämiseksi etenee vaiheittain sitä mukaa kun resursseja saadaan käyttöön. Kuuban sähköverkko kärsii useista ongelmista: vanhoista lämpövoimalaitoksista, laitteistojen vioista, riittämättömästä huollosta sekä polttoainepulasta.

Viime vuoden marraskuusta lähtien hallitus on ohjannut sähkösektorille rahoitusta eri lähteistä yhteensä 1,15 miljardia dollaria, josta osa on muilta mailta saatuja lahjoituksia. Investoinnit ovat kohdistuneet voimalaitosten korjauksiin, uusiin aurinkovoimaloihin, varavoimajärjestelmiin ja sähköverkon nykyaikaistamiseen.

Hallitus oli suunnitellut, että kesällä 2025 sähkötilanne olisi vakaampi, mutta heinäkuussa tilanne muuttui entistä vaikeammaksi. Pääministeri myönsi suoraan, että kansalaisten tyytymättömyys sähkökatkoihin on perusteltua ja suurta.

"Oli tehty ennuste siitä, että saisimme paremman tilanteen kesäksi. Mutta näin ei käynyt. Jatkamme kuitenkin vaihtoehtojen etsimistä, jotta talvi ja loppukesä olisivat helpompia kansallemme."

Talous vaatii ulkomaanvaluuttaa ja investointeja

Pääministeri Marrero esitteli parlamentille katsauksen hallituksen toimenpiteistä talouskriisin selättämiseksi. Hänen mukaansa uudistuksia on käynnissä, mutta ne etenevät hitaasti, ja hyviä käytäntöjä ei ole pystytty laajentamaan koko maahan.

Dollarisaation laajentamisen hallitus näkee välttämättömänä väliaikaisratkaisuna. Kuuban talous on osittain dollarisoitunut – eli tietyt maksut ja liiketoimet tehdään Yhdysvaltain dollareissa. Pääministeri painotti, että vaikka pitkän aikavälin tavoitteena on palata kansalliseen valuuttaan, on ulkomaanvaluutan kerääminen nyt välttämätöntä.

"Elämme sotataloudessa. Tarvitsemme dollareita rahoittaaksemme sosiaalisia ohjelmia ja välttämättömiä palveluita", Marrero sanoi.

Maataloustuottajille on myös alettu maksaa dollareissa, jotta he voivat tehdä investointeja tuotannon kasvattamiseen. Tämä koskee vientiyrityksiä ja niitä maataloustuottajia, jotka voivat korvata kalliita tuontituotteita kotimaisella tuotannolla.

Dollareita hamuaa myös Kuuban valtiollinen teleoperaattori Etecsa, joka nosti rajusti mobiilidatan käytön hintoja keväällä. Hinnankorotukset aiheuttivat napinaa kansalaisten keskuudessa ja protesteja maan yliopistoilla. Marreron mukaan hinnankorotukset ovat tuottaneet tulosta: "Aiemmin vain 10 000 dollaria päivässä tuli virallisesti Etecsan tileille. Uusien toimenpiteiden jälkeen summa on noussut 540 000 dollariin päivässä."

Hallitus luottaa edelleen turismiin

Kuuban hallitus korostaa edelleen turismin merkitystä talouden pelastajana – mutta haasteet kasaantuvat. Kuubaan saapui jälleen tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla odotettua vähemmän matkailijoita: 23 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Tilastot osoittavat myös, että ulkomaisten turistien viipymä maassa sekä matkailupalveluista saadut tulot jäivät jälkeen tavoitteista.

Matkailun hiipuminen vaikuttaa suoraan koko talouteen, sillä ala on yksi Kuuban tärkeimmistä valuutanlähteistä ja työllistäjistä. Syinä matkailualan kehnoon tilanteeseen mainittiin muun muassa Yhdysvaltain asettamat matkustajarajoitukset, kansainvälisten lentoyhteyksien väheneminen, heikentynyt infrastruktuuri ja palvelutaso ekä tuontiraaka-aineiden ja valuutan puute, joka heikentää tarjontaa matkailijoille.

Turismiministeri kertoi parlamentissa, että matkailun huolto- ja palveluketjut ovat kärsineet vakavasti jo vuodesta 2023 lähtien, ja tilanne paheni entisestään vuonna 2024. Tämä johti vieraiden määrän laskuun ja vaikeutti alan toimintaa edelleen. Elintarviketeollisuuden ministeri puolestaan sanoi, että turistien ruokahuollossa on ollut vakavia puutteita, koska maan oma maataloustuotanto ja elintarvikkeiden tuonti ovat molemmat laskeneet.

Pääministeri Manuel Marrero muistutti, että turismi voi parhaimmillaan olla koko talouskehityksen veturi.

"Menestyvä matkailuala tuo tuloja, työllisyyttä ja auttaa monipuolistamaan taloutta", Marrero totesi ja korosti, että turismin kehittäminen ei ole pois kansan tarpeista, vaan pikemminkin keino tuottaa tuloja näiden tarpeiden täyttämiseksi.

"Turismi ei ole ylellisyys, vaan mahdollisuus, joka voi nostaa koko maan jaloilleen – jos se toimii."

Ulkomaiset investoinnit: enemmän, nopeammin

Kuuba pyrkii nyt lisäämään ja monipuolistamaan tulonlähteitään, ja tärkeimmäksi keinoksi on nostettu ulkomaiset investoinnit. Pääministeri Marreron mukaan hallitus haluaa tehdä investoinneista helpompia ja nopeampia.

Tätä silmällä pitäen investointihankkeiden hyväksymisprosesseja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Byrokratiaa puretaan erityisesti maataloudessa, jotta investoinnit ja tuotanto kasvavat. Ulkomaiset sijoittajat voivat vuokrata matkailuinfrastruktuuria ja perustaa kokonaan ulkomaisessa omistuksessa olevia yrityksiä. Tietyille aloille ja alueille tarjotaan myös verohuojennuksia.

Pääministeri myönsi, että byrokraattiset hidasteet ja tehottomuus ovat toistuvia valituksenaiheita sijoittajilta. Esimerkiksi valtion omistamat "työnvälitysvirastot" vaikeuttavat suoraa työntekijöiden palkkaamista ja palkanlisien maksamista ulkomaanvaluutassa, mutta tähän luvattiin muutoksia.

Valuutanvaihto valtion käsiin?

Kuuban hallituksen ilmoittamista uudistuksista suurin – ja vaikein toteuttaa – on uusi valuutanvaihtojärjestelmä, joka perustuu kelluvaan valuuttakurssiin. Uudistus aiotaan toimeenpanna vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla.

Pääministerin mukaan uudistus on osa laajempaa taloussuunnitelmaa, jolla pyritään vakaampaan rahajärjestelmään ja inflaation hillintään. Virallinen valuuttakurssi määräytyy jatkossa kysynnän ja tarjonnan perusteella – toisin kuin nykyisessä järjestelmässä, jossa kurssi on hallituksen asettama.

Kuuban taloutta ovat viime vuosina kurittaneet Kuuban peson arvon heikkeneminen, käteispulan paheneminen ja epävirallisten valuuttamarkkinoiden vahvistuminen. Uuden järjestelmän toivotaan vähentävän painetta epävirallisilta valuuttamarkkinoilta ja mahdollistavan hallitumman valuutanvaihdon.

Tällä hetkellä ero epävirallisen ja virallisen valuutanvaihtokurssin välillä on suuri, eikä valtio ole käytännössä päässyt kiinni suureen osaan maahan tulevasta ulkomaanvaluutasta. Rahanvaihtoa hallitsevilla epävirallisilla markkinoilla yhdellä eurolla sai heinäkuun puolivälissä 425 pesoa ja valtion rahanvaihtopisteissä 137 pesoa. 

Sen lisäksi valtionyritykset käyttävät omaa virallista vaihtokurssia, joka nostaa tuotantokustannuksia Kuubassa. Sen vuoksi moni kotimaassa valmistettu tuote – vaikkapa tölkki olutta – maksaa kuubalaiselle kuluttajalle enemmän kuin ulkomailta tuotu.

Pääministerin mukaan uusi valuuttajärjestelmä liittyy myös laajempaan pankkisektorin uudistukseen, jonka tarkoituksena on palauttaa kansalaisten luottamus rahalaitoksiin.

Teksti: Tomi Kuhanen