Hurrikaani Ianin tuhot Kuubassa

Hurrikaani Ian romahdutti syyskuun lopulla Kuuban sähköverkon ja pimensi koko maan joksikin aikaa. Se ei kuitenkaan ollut hurrikaanin ainoa tuho, sillä se vaurioitti myös maataloutta ja kymmeniä tuhansia rakennuksia erityisesti maan läntisissä maakunnissa Pinar del Ríossa, Artemisassa, Mayabequessa ja osittain myös Havannassa.

Hyvin monet kuubalaiset olivat hurrikaanin jälkeen neljä, viisikin päivää ilman sähköä ja usein myös ilman vettä. Se ajoi ihmisiä kaduille osoittamaan mieltään. Vanhaan latinalaisamerikkalaiseen tapaan etenkin Havannan kaduilla ja muillakin paikkakunnilla hakattiin kattiloita ja kaikkea muuta tarpeeksi kovaa kalisevaa, mukana oli monin paikoin kokonaisia perhekuntia lapsineen.

Hallitus vastasi tämäntapaiseen tyytymättömyyteen: ihmisiä pidätettiin, kukaan ei tiedä, miten paljon. Kaduille ilmestyi myös siviilipukuisia turvallisuuspalvelun agentteja tai muita vallankumouksellisia baseball-mailat tai muita astaloita käsissään ns. pitämään järjestystä. Netistä löytyy kuvia näistä baseballin pelaajista. Maan energiaministeri ja sähkönjakelusta vastaavan Unión Eléctrican pääjohtaja saivat kriisin seurauksena potkut ja tilalle nimitettiin uudet miehet.

Sähkökatkot ja voimaloiden huono kunto

Kuluneiden viikkojen aikana sähköverkko on saatu joten kuten kuntoon, mutta Pinar del Ríossa 38 prosenttia oli edelleen kokonaan ilman sähköä 24 päivää hurrikaanin jälkeen 22.10.2022. Koko tämän vuoden jatkuneet sähkökatkot ovat yhä jokapäiväisiä milloin missäkin osassa maata.

Voimalat putoavat verkosta, ja syinä siihen ovat useimmiten varaosien puute, erilaiset vauriot, osin lähes romukunnossa olevat laitteet, öljyn puute, kun Venezuela on vähentänyt öljynvientiään eikä Kuuban oma huonolaatuinen öljy kelpaa kaikkiin lämpövoimaloihin.

Maan suurin ja tehokkain lämpövoimala Antonio Guiteras Matanzasissa on viime viikkoina ollut vaurioiden vuoksi pois verkosta useita päiviä ainakin kolme kertaa. Voimalan ilmoitettiin pysähtyvän marraskuussa ylläpitotoimien vuoksi kokonaan.

Ongelmia lisää myös se, että voimaloiden teknistä henkilökuntaa on alkanut irtisanoutua ehkä turhautuneena jatkuvaan korjaamiseen ja ikäloppuihin laitteisiin.

Presidentti Miguel Díaz-Canel kävi eräässä voimalassa ja kehotti johtoa viivyttämään irtisanomispapereita ja vakuuttamaan työntekijöille, että tilanne paranee vuoden loppuun mennessä.

Ian ja maatalous

Kuuban länsiosien maatalous sai oman osansa hurrikaanin voimasta. Runsaat 20 00 hehtaaria maatalousmaata vaurioitui, eniten kärsineiden joukossa banaani-ja jukkaviljelmät. Ns. urbaanissa maataloudessa menetettiin paljon vihanneksia ja yrttikasveja.

Pinar del Ríon kanatiloista kolmasosa kärsi jonkin asteen vaurioista, ja koska maakunta on yksi maan tärkeimmistä kananmunien tuottajista, niitä ilmestynee entistä harvemmin ruokapöytiin.

Ianin tuhot vaikeuttavat jo ennestään kehnossa tilassa olevaa maataloutta. Viljelyskelpoisesta maasta vain vajaa puolet on käytössä. Hallituksen ensimmäisen vuosipuoliskon sijoituksista maa- ja karjataloudelle liikeni vain 2,6 %. Tämä siitä huolimatta, että viranomaiset tunnustivat jo viime vuonna sen olleen yksi pahimmista elintarviketuotannossa kymmeneen vuoteen.

Samaan aikaan kun ihmiset jonottavat ja etsivät vähillä rahoillaan jokapäiväistä leipäänsä, maassa on järjestetty muun muassa gourmet-ruuan messut ja kansainvälinen viinifiesta.

Isku maan valuutan saantiin

Koko maan talouden ja valuuttatulojen kannalta pahinta olivat kuitenkin Ianin tuhot Pinar del Ríon tupakkaviljelmillä. Maakunta tuottaa suuren ja laadukkaimman osan Kuuban tupakanlehdistä, joista kääritään maan kuuluisat sikarit.

Tupakan valuuttatulot ovat olleet 400 miljoonan dollarin kieppeillä vuosittain, neljänneksi suurimmat lääkäriviennin, matkailun ja nikkelin jälkeen.

Hurrikaani vaurioitti tuhansia tonneja jo varastoitua tupakkaa ja tuhosi toista tuhatta tonnia kokonaan. Se iski viljelmien perusrakenteisiin muun muassa tuhansiin kuivausrakennuksiin ja myös taimiin.

Erään paikallisen maatalousviranomaisen arvion mukaan Ianin tuho Pinarin tupakkaviljelmillä olisi ollut koko historian suurin, jopa pahempi kuin vuoden 2002 kaksi hurrikaania.

Mistä tarpeeksi sementtiä?

Maataloustuhojen ohessa Ian vahingoitti myös kymmeniä tuhansia asuntoja. Niiden ja perusrakenteiden (infrastruktuurin) korjaamiseen ja rakentamiseen tarvitaan sementtiä, josta kuitenkin sattuu olemaan pulaa.

Kuuba ei tuo sementtiä, joten kaikki täytyy tehdä kotimaassa. Tuotanto oli korkeimmillaan 3,8 miljoonaa tonnia vuonna 1989.

Sementin tarve vuodessa olisi nyt nelisen miljoonaa tonnia, mutta tämän vuoden tavoite on vain 1,4 miljoonaa tonnia, johon tuskin ylletään.

Viime vuoden tuotantotavoite oli 560 000 tonnia, mutta tulos oli 80 000 tonnia vähemmän, pienempi kuin vuonna 1959.

Vuonna 2017 kaksi sementtitehdasta seisoi, toinen niistä kymmenen kuukautta. Niiden osuus oli ollut yli neljä viideosaa koko tuotannosta.

Seuraavana vuonna julkaistuun teollistamissuunnitelmaan kuului kahdeksan olemassa olevan sementtitehtaan uusimista ja ainakin yhden korvaaminen uudella tehtaalla.

Suunnitelmaa ja toivottua tuotannon kasvua ei ole kuitenkaan pystytty toteuttamaan. Syyt ovat hyvin tuttuja Kuubassa: pahasti vanhentunut teknologia useimmissa tehtaissa, polttoaineen puute tehtaissa, jotka kuluttavat sitä paljon. Ei myöskään pystytä rahoittamaan tarpeeksi tehtaiden ja niiden koneiden ylläpitoa ja huoltoa eikä uusien koneiden ostamista. Taustalla saattavat vaikuttaa myös Yhdysvaltain talouspakotteet.

Kuubassa on pitkään ollut miljoonan asunnon vaje ja rapistuvien ja sortuvien rakennusten ongelma. Olisi mielenkiintoista tietää, miten suuri osa vähäisestä sementistä menee turistihotellien ja -infran rakentamiseen ja mikä osa asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen.

Perhelakikansanäänestyksen tuloksista

Ianista vielä perhelaista juuri hurrikaanin alla pidettyyn kansanäänestykseen. Keskuvaalilautakunnan julkaisemissa virallisissa tuloksissa on muutamia mielenkiintoisia lukuja etenkin, jos niitä vertaa kolmen vuoden takaiseen perustuslakikansanäänestykseen.

Ensinnäkin äänioikeutettuja oli lähes neljännesmiljoona vähemmän. Se kertonee muun muassa maastamuuton voimakkaasta ja nopeasta kasvusta, mikä ei näytä mitään vähentymisen merkkejä.

Kolme vuotta sitten vajaa kymmenen prosenttia äänioikeutetuista jäi kotiin, nyt yli neljännes - 25,8 % eli 2,1 miljoonaa. Äänestyspaikoilla käyneitä oli 6,2 miljoonaa, mutta hyväksyttyjä ääniä 5,9 miljoonaa, koska 350 000 lipuketta oli tyhjiä tai mitätöityjä.

Jaa-äänet toki voittivat. Virallisten tulosten mukaan ne saivat 66,85 % äänistä (3 950 288). Se sai virallisen median kirjoittamaan riemuvoitosta ja kuubalaisten enemmistön tuesta. Eihän se tietysti mikään enemmistö ollut muuten kuin hyväksytyistä äänistä - tärkeä seikka sinänsä, koska lain hyväksyminen edellytti yli 50 % hyväksyntää.

2,1 miljoonaa ei ilmestynyt äänestyspaikoille, 1,9 miljoonaa äänesti ei, 350 000 ei myöskään kannattanut lakia, vaan jätti tyhjän tai mitätöidyn äänestyslipukkeen. Siitä taitaa tulla yhteensä 4,35 miljoonaa ihmistä.

Eniten ei-ääniä tuli kahdesta itäisen Kuuban maakunnasta Holguínista (46,42 %) ja Guantánamosta(43,79 %). Ei-äänten määrä oli prosentuaalisesti kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2019.

Kyllä-ääniä oli eniten Cienfuegosissa 72,15 %. Pienin äänestysprosentti ja samalla ainoa alle 70:n oli Havannassa: 65,79 prosenttia.

Teksti: Antti Halinen