Prikaatit ovat Suomi-Kuuba-seuran perinteinen ja ainutlaatuinen tapa edistää ruohonjuuritason ystävyyttä suomalaisten ja kuubalaisten välillä.

Las Tunasin ICAP:n kanssa yhteistyössä seura järjestää helmikuussa 2018 kahdeksannen kerran prikaatimatkan Las Tunasin maakuntaan. Prikaatiin osallistujat työskentelevät yhdessä kuubalaisten kanssa kunnostaen Mártires de Las Tunas -lastensairaalaa. Aiemmilla prikaatimatkoilla on kunnostettu myös odottavien äitien palvelutaloa. Lisäksi matkan aikana tutustutaan maakuntaan ja sen historiaan ja kulttuuriin monipuolisesti.

Prikaatista lisätietoja löydät erilliseltä sivultolta osoitteessa

Kansainvälisiä vapaaehtoistyön prikaateja järjestetään yhteistyössä kuubalaisen kansojen välisen ystävyysjärjestön ICAP:n kanssa. Talvella on pohjoismainen prikaati, vappuna kansainvälinen prikaati ja kesällä eurooppalainen prikaati.


Prikaatihistoriaa

Suomalaiset ovat osallistuneet Kuubassa järjestettyihin prikaateihin 60-luvun alkupuolelta lähtien. Prikaatien alkuperäisenä ajatuksena oli tukea Kuuban vallankumousta Yhdysvaltojen asetettua maan kauppasaartoon vuonna 1962. Ruotsalaiset järjestivät ensimmäisen pohjoismaisen prikaatin vuonna 1963. Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Afrikasta on järjestetty prikaateja 60-luvun lopulta lähtien noin 40 kilometriä Havannasta sijaitsevalla Julio Antonio Mellan leirialueella.

Suomalaisten prikaatimatkojen järjestäjänä on ollut vuonna 1963 perustettu Suomi-Kuuba-seura. Työtehtävät prikaateissa ovat vaihdelleet rakennustöistä maataloustöihin sitruuna- ja bataattipelloilla. Kerran on kuulemma kokeiltu myös sokeriruokopellolla työskentelyä, mutta tässä työssä pohjoismaiset eivät oikein menestyneet.

Vielä 70-, 80- ja 90-luvuilla prikaatimatka kesti kuukauden ja työmäärä oli merkittävästi suurempi kuin nykyisin. Noihin aikoihin prikaatimatkalla lähdettiin myös viikon mittaisille vierailuille johonkin Kuuban provinsseista.

Nykyään suomalaiset voivat osallistua talviprikaatiin, vappuprikaatiin, eurooppalaiseen prikaatiin tai suomalaisten omaan Las Tunasin prikaatiin. Prikaatimatka ei ole pelkkää työtä, se on myös historiaa, kulttuuria, kuubalaiseen yhteiskuntaan tutustumista, juhlia ja uusia ystäviä. Suomalaiset, Suomi-Kuuba-seuran järjestämät prikaatit eivät ole painotukseltaan poliittisia, vaan enemmänkin yhteiskunnallisia. Vapaaehtoistyön lomassa järjestetyt aktiviteetit ovat yleisemminkin kiinnostavia tilaisuuksia perehtyä kuubalaiseen, hyvin monimuotoiseen kulttuuriin, maan historiaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan sen eri muodoissa.

Vielä 80-luvulla prikaatiin päästiin valintaprosessin kautta. Seuran järjestösihteerinä aiemmin toiminut Kristiina Satola kertoo, että kiintiönä oli 40 suomalaista, jotka seuran hallitus valitsi. Tavoitteena oli saada prikaateihin eri ammatteja edustavia ihmisiä. Valintaa ei tehty puoluepolitiikan mukaan vaan siksi, että joukko edustaisi Suomea mahdollisimman kattavasti. Prikaateissa on ollut tavoitteena tehdä myös Suomea tunnetuksi Kuubassa. Vuosien aikana prikaateihin on osallistunut myös nimekkäitä suomalaisia poliitikkoja ja kansanedustajia. Kaikkineen suomalaisia brigadisteja on vuosien aikana ollut yli tuhat. Las Tunasin prikaateissa osallistujia on ollut noin 80.

Juuria ei voi unohtaa: prikaatimatkat ovat jatkoa vuosikymmenien solidaarisuustoiminnalle, jolla pyritään tukemaan kuubalaisen yhteiskunnan kehittymistä. Yhteistyökumppaneina Suomi-Kuuba-seuran prikaateissa on ollut ICAP, Kuuban kansojenvälisen ystävyyden instituutti ja sen matkatoimisto Amistur.