Trump: Ei enää öljyä tai rahaa Venezuelasta Kuubaan

Kuuba on jälleen noussut Yhdysvaltain hallinnon puheiden keskiöön. Presidentti Donald Trumpin uudet uhkaukset voivat ajaa Kuuban entistä ahtaammalle samaan aikaan, kun maa kamppailee syvän talous- ja energiakriisin kanssa. Trump ilmoitti, ettei Venezuelasta ole enää tulossa öljyä tai rahaa Kuuballe.

Trumpin hallinto on sanellut Venezuelalle tiukat ehdot rajoitetun öljyntuotannon uudelleenkäynnistämiseksi sen jälkeen kun se hyökkäsi sotilaallisesti maahan ja kaappasi presidentti Nicolás Maduron. Yhdysvallat vaatii Venezuelan hallitusta katkaisemaan suhteensa Kuubaan sekä muihin keskeisiin liittolaisiin, kuten Venäjään, Kiinaan ja Iraniin.

Tavoitteena ei ole vain Kuuban eristäminen, vaan myös muiden Venezuelan hallitukselle tärkeiden kumppanien syrjäyttäminen sekä Yhdysvaltojen vaikutusvallan vahvistaminen Venezuelan energiasektorilla.

Trump on sanonut, että Venezuela tulee toimittamaan Yhdysvaltoihin 30-50 miljoonaa barrelia öljyä, ja "minä, Amerikan presidenttinä, tulen kontrolloimaan siitä saatavia rahoja".

Trumpin suorat uhkaukset Kuuballe

Presidentti Trump uhkaili Kuubaa suorasanaisesti sunnuntaina 11. tammikuuta: Venezuelasta ei hänen mukaansa ole enää tulossa saarelle rahaa eikä öljyä. Trump väitti Kuuban eläneen vuosia venezuelalaisen rahan ja raakaöljyn varassa vastineeksi "turvallisuuspalveluista" Hugo Chávezin ja Nicolás Maduron hallinnoille.

"EI ENÄÄ ÖLJYÄ EIKÄ RAHAA KUUBALLE! EI YHTÄÄN!", Trump kirjoitti isoin kirjaimin sosiaalisessa mediassa ja kehotti Kuubaa tekemään "diilin" – "ennen kuin on liian myöhäistä". Trump on toistuvasti sanonut, että Kuuban hallinto romahtaa Venezuelan tilanteen seurauksena.

Trump on myös vihjannut, että Yhdysvallat voisi kääntää huomionsa Kuubaan Venezuelassa toteutetun sotilaallisen operaation jälkeen. Trump totesi lisäksi pitävänsä "hyvänä" ajatusta, että ulkoministeri Marco Rubio toimisi Kuuban tulevana johtajana. Kuubalaistaustainen kovan linjan konservatiivi Rubio on syntynyt Yhdysvalloissa, eikä ole koskaan käynyt Kuubassa.

Yhdysvaltojen painostus ei rajoitu puheisiin. Washington Postin mukaan osa Yhdysvaltain sota-aluksista, jotka oli aiemmin sijoitettu Karibialle Venezuelan operaatiota edeltäneenä aikana, on siirretty uudelleen. Ainakin alukset USS Iwo Jima ja USS San Antonio on puolustusviranomaisten mukaan asemoitu Kuuban pohjoispuolelle Atlantille.

Trump itse totesi, että hänen hallintonsa on jo kohdistanut Kuubaan "äärimmäisen kovaa painetta" ja että saaren hallinto "roikkuu hiuskarvan varassa". Kysyttäessä mahdollisesta merisaartoa muistuttavasta "karanteenista" Kuubaa vastaan hän vastasi, ettei painetta juuri voisi enää lisätä ilman sotilaallista väliintuloa.

"En usko, että painostusta voidaan juuri enää lisätä – ellei sitten mennä sisään ja panna koko paikkaa palasiksi", Trump sanoi.

"Ei moraalista oikeutta arvostella Kuubaa"

Kuuban johto reagoi Trumpin lausuntoihin nopeasti. Presidentti Miguel Díaz-Canel totesi, ettei Yhdysvalloilla ole moraalista oikeutta arvostella Kuubaa. Hänen mukaansa Washington tekee kaikesta liiketoimintaa – jopa ihmishengistä.

Ulkoministeri Bruno Rodríguez puolestaan korosti, että Kuuballa on täysi oikeus hankkia polttoainetta niiltä markkinoilta, jotka ovat valmiita sitä myymään, ilman Yhdysvaltojen yksipuolisten pakotteiden aiheuttamaa painostusta.

"Kuuba ei saa eikä ole koskaan saanut rahallista tai aineellista korvausta turvallisuuspalveluista, joita se olisi tarjonnut millekään maalle", ulkoministeri ilmoitti.

Rodríguez syytti Yhdysvaltoja "rikollisesta ja hallitsemattomasta hegemonismista", joka uhkaa rauhaa ja turvallisuutta paitsi Karibialla myös maailmanlaajuisesti. Kuuban mukaan Trumpin puheet Kuuban ja Venezuelan välisen kaupan estämisestä sivuuttavat molempien maiden suvereniteetin.

Mitä tapahtuu Kuuban ja Venezuelan yhteistyölle?

Yhdysvaltojen operaatio Venezuelassa ja Maduron syrjäyttäminen ovat ajaneet Kuuban syvään epävarmuuteen. Venezuela on ollut Kuuban tärkein poliittinen liittolainen ja keskeinen taloudellinen tukipilari, erityisesti säännöllisten öljytoimitusten ansiosta.

Kuuban ja Venezuelan läheinen liittolaisuus syntyi 2000-luvun alussa Hugo Chávezin ja Fidel Castron solmimien energia- ja sosiaalisten yhteistyösopimusten myötä. Suhde on perustunut niin sanottuun vaihtokauppamalliin, jossa Venezuela on toimittanut öljyä ja Kuuba vastineeksi lääkäreitä, opettajia, urheiluvalmentajia ja teknistä osaamista.

Yhteistyö on ollut mittavaa: vielä viime vuosinakin Venezuelassa on työskennellyt 20 000–40 000 kuubalaista lääkäriä ja muuta ammattilaista. Maiden välillä on tehty myös yhteisiä investointeja muun muassa energia-, matkailu-, maatalous- ja viestintäsektoreilla.

Yhteistyö on kuitenkin supistunut huippuvuosista Venezuelan omien talousvaikeuksien ja Yhdysvaltojen pakotteiden vuoksi. Öljytoimitukset, jotka parhaimmillaan olivat sata barrelia päivässä, olivat vuonna 2025 keskimäärin enää noin 27 000 barrelia päivässä.

Kuuban talous tarvitsee öljyä

Kuuba panostaa voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Kiina rahoitti viime vuonna 55 aurinkovoimalan rakentamista saarelle. Kyse on kuitenkin pitkän tähtäyksen suunnitelmasta, joka ei tuo nopeaa helpotusta nykyiseen energiakriisiin. Arvioiden mukaan Kuuba tarvitsee 110 000–120 000 barrelia öljyä päivässä pitääkseen yhteiskunnan perustoiminnot käynnissä. Tästä määrästä noin 40 000 barrelia tuotetaan kotimaassa. Loppu on tuotava ulkomailta.

Kuuba on ollut jo yli viisi vuotta vakavassa talouskriisissä, jota pahentaa vuonna 2024 kärjistynyt energiakriisi. Laajat sähkökatkot kestävät monilla alueilla 20 tuntia vuorokaudessa, eikä tilanteen helpottumisesta ole näkyvissä merkkejä. Monet asiantuntijat varoittavat, että Venezuelan öljyn menettäminen merkitsisi täydellistä talousromahdusta Kuubassa.

Nykyinen 50 000 barrelin päivittäinen öljyvaje näkyy pitkinä sähkökatkoina, teollisuuden seisokkeina ja kilometrien mittaisina jonoina huoltoasemilla. Vaikka Kuuba on etsinyt vaihtoehtoisia öljyntoimittajia, ne eivät ole kyenneet kattamaan tarvetta.

Tilannetta pahentaa se, ettei Kuuballa ole riittävästi valuuttavarantoja ostaa öljyä tai jalosteita kansainvälisiltä markkinoilta. Kuuba myös joutuu maksamaan Yhdysvaltain pakotteiden vuoksi öljystä huomattavasti enemmän kuin muut Karibian maat. Saarto aiheuttaa Kuuballe miljoonien dollarien lisäkustannukset kalliimpien kuljetusten, moninkertaisten vakuutusmaksujen ja pakoteriskien takia.