Mitä tiedämme Kuuban tilanteesta ja neuvotteluista USA:n kanssa?

Presidentti Donald Trumpin määräämä öljysaarto on kärjistänyt Kuubaa koettelevan vakava energiakriisin äärimmilleen. Samaan aikaan Trump on uhannut kääntää huomionsa Kuubaan, kun Iranin tilanne on ensin ratkaistu.

Mitä tiedämme Kuuban ja Yhdysvaltojen neuvotteluista?

Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel kertoi perjantaina 13. maaliskuuta, että Kuuban ja Yhdysvaltojen viranomaiset ovat viime aikoina käyneet keskusteluja keskenään. Tavoitteena on löytää ratkaisuja maiden välisiin kiistoihin. Keskusteluja on käyty Díaz-Canelin mukaan käyty hänen itsensä ja Raúl Castron johdolla. Prosessissa on ollut mukana kansainvälisiä välittäjiä.

• Tapaamisten tarkoitus on tunnistaa suurimmat ongelmat Kuuban ja Yhdysvaltojen välillä sekä etsiä käytännön ratkaisuja, joista olisi hyötyä molempien maiden kansoille.
• Lisäksi pyritään löytämään yhteistyön muotoja turvallisuuden ja rauhan säilyttämiseksi alueella.
• Díaz-Canelin mukaan asia on herkkä ja sitä käsitellään siksi rauhallisesti ja vastuullisesti. Hänen mukaansa tavoitteena on vähentää vastakkainasettelua ja rakentaa parempaa ymmärrystä maiden välille.

Sanasota maiden välillä jatkuu

Keskustelujen sisällöstä ja osapuolten vaatimuksista ei ole annettu julkisuuteen tarkempia tietoja. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kuitenkin jatkanut Kuuban uhkailua ja mediassa liikkuu erilaisia tietoja painostuksesta Kuuban hallitusta kohtaan.

• Maanantaina 16.3. Trump puhui Kuubasta toimittajille Valkoisessa talossa. "Uskon, että minulla on kunnia ottaa Kuuba", Trump sanoi. "Vapautanko sen, otanko sen – luulen, että voisin tehdä sille, mitä haluan".
• Samana päivänä New York Times julkaisi artikkelin, jossa sisäpiirilähteet kertovat Yhdysvaltojen vaativan maiden välisissä neuvotteluissa presidentti Díaz-Canelin ja joidenkin vanhempien hallinnon edustajien syrjäyttämistä. Lisäksi neuvottelupöydällä olisi poliittisten vankien vapauttaminen ja Kuuban avaaminen yhdysvaltalaisille yrityksille ja liike-elämälle.
• Tiistaina 17.3. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kiisti New York Timesin artikkelin tiedot siitä, että USA olisi asettanut Díaz-Canelin eron ehdoksi kahdenvälisten neuvottelujen jatkamiselle. "Syy siihen, miksi niin monet yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet julkaisevat edelleen tällaisia valeuutisia, on se, että ne perustavat uutisensa edelleen huijareihin ja valehtelijoihin, jotka väittävät olevansa hyvin perillä asioista", Rubio kirjoitti.
• Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel puolestaan syytti Trumpia "lähes päivittäisistä" uhkauksista Kuubaa kohtaan. Mahdolliseen sotilaalliseen hyökkäykseen viitaten Díaz-Canel sanoi, että jokainen ulkomainen hyökkääjä kohtaa Kuubassa järkkymätöntä vastarintaa.
• Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez puolestaan kirjoitti somessa, että Yhdysvaltojen ja Kuuban välinen vuoropuhelu "ei liity millään tavalla näiden kahden maan sisäisiin asioihin, perustuslaillisiin järjestelmiin eikä poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin malleihin".

Mitä tiedämme YK:n käymistä öljyneuvotteluista?

Polttoainepula halvaannuttaa terveydenhuollon ja peruspalvelujen lisäksi myös YK-järjestöjen avustustoimintaa Kuubassa.

• Yhdistyneiden kansakuntien edustajat ovat aloittaneet Yhdysvaltojen hallituksen kanssa neuvottelut, joilla YK yrittää saada Yhdysvaltoja sallimaan humanitaariseen käyttöön tarkoitetun polttoaineen toimittamisen Kuubaan.
• YK pyrkii soveltamaan Kuubassa samanlaisia humanitaarisia järjestelyjä kuin Gazassa, jossa onnistuttiin turvaamaan polttoaineen saanti palestiinalaisille sairaaloille ja välttämättömille palveluille. Tarkoituksena on, että Kuuba voisi saada energia-apua ilman, että polttoainetta toimittavat maat joutuvat pakotteiden tai vastatoimien kohteeksi.
• YK:n pääsihteerin tiedottaja Stéphane Dujarric varoitti, että YK-järjestelmän humanitaarisen avun operatiivinen kapasiteetti on vaarassa, sillä se riippuu suoraan energian ja polttoaineen saatavuudesta.

Mitä tiedämme Kuuban energiatilanteesta nyt?

• Maahan ei ole saapunut yhtäkään polttoainetoimitusta yli kolmeen kuukauteen.
• Tammi-helmikuussa sähkökatkojen määrä onnistuttiin pitämään suunnilleen joulukuun tasolla. Nyt maan diesel- ja fueloil-varannot ovat lopussa ja osa sähköntuotannosta poistuu käytöstä (Moan ja Marielin hajautetut generaattorit).
• Viime päivinä tilanne on huonontunut merkittävästi. Joissakin maakunnissa asuinalueilla on jo 30–40 tunnin mittaisia sähkökatkoja.
• Katkot vaikuttavat myös vedenjakeluun, koska veden pumppaus vaatii sähköä.
• Pitkät sähkökatkot aiheuttavat väestössä turhautumista, ahdistusta ja epävarmuutta. Sähkö- ja vesikatkot yhdessä vaikeuttavat merkittävästi kotitalouksien arkea.

Vaikutuksia terveydenhuoltoon:

• Energian puute kasvattaa leikkausjonoja. Leikkausjonossa on jo 96 387 potilasta, joista 11 193 on lapsia. YK:n mukaan pelkästään helmikuussa jäi tekemättä 50 412 leikkausta energiapulan vuoksi.
• Polttoaineen puute on häirinnyt kylmäkuljetuksia. Tämän vuoksi yli 30 000 lasta ei ole saanut rokotuksiaan ajallaan, vaikka rokotteita on varastoissa.
• 16 000 sädehoitopotilasta ja 2 888 hemodialyysipitilasta on vaarassa, koska nämä hoidot vaativat autokuljetuksia ja vakaata sähkönsaantia, joita on nykytilanteessa vaikea taata.

Sopeutumistoimia energiakriisiin:

• Päiväsaikaan sähköä tuotetaan kotimaisella raakaöljyllä. Uusiutuvien energialähteiden osuus on ollut joinakin päivinä jo 49–51 % sähköntuotannosta.
• Yli 715 leipomoa on siirtynyt käyttämään polttopuuta tai hiiltä leivän tuotannon turvaamiseksi.
• 955 aurinkosähköjärjestelmää on asennettu eristyksiin jääneisiin koteihin sekä sosiaalisiin ja terveydenhuollon laitoksiin (esim. poliklinikat, äitiyskodit ja vanhainkodit).
• 120 lapselle, jotka tarvitsevat jatkuvaa ilmastointia terveydellisistä syistä, on asennettu aurinkosähköjärjestelmä kotiin. Terveysministeriö kartoittaa mahdollisuuksia laajentaa tätä tukea muihin perheisiin.
• Maahan on hankittu 400 sähköautoa, joista ensimmäiset sata otetaan käyttöön pian. Niitä käytetään erityisesti hemodialyysipotilaiden kuljetukseen, jotta palvelu ei olisi riippuvainen bensan saatavuudesta.

Mitä muuta on tapahtunut viime viikkoina neuvottelujen aikana?

• Juuri ennen Kuuban ja Yhdysvaltojen välisen neuvotteluyhteyden julkistamista Kuuba ilmoitti vapauttavansa 51 vankia seurauksena yhteistyöstä Vatikaanin kanssa. Sekä Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez että Yhdysvaltain Kuuban-suurlähettiläs Mike Hammer olivat vierailleet Vatikaanissa vain päiviä aiemmin.
• Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n kerrottiin aloittavan yhteistyön Kuuban viranomaisten kanssa. Tarkoituksena on selvittää tapausta, jossa kymmenen raskaasti aseistautunutta miestä pyrki Kuubaan Yhdysvaltoihin rekisteröidyllä pikaveneellä ja avasi tulen Kuuban viranomaisia vastaan.
• Kuuba on ilmoittanut erilaisista talousuudistuksista ja maan hallinnon uudelleenorganisoimisesta. Tiistaina 17.3. ilmoitettiin toimenpidepaketista, joka ensimmäistä kertaa antaa ulkomailla asuville kuubalaisille mahdollisuuden omistaa yksityisiä yrityksiä saarella, käyttää valuuttatilejä ja osallistua suurten infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen.
• Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio totesi heti, että Kuuban ilmoittamat uudistukset, joilla pyritään edistämään ulkomailla asuvien kuubalaisten osallistumista suuriin investointeihin ja liiketoimintaan, eivät ole "riittävän radikaaleja".
• Yhdysvallat on jatkanut voimakasta diplomaattista painostusta erityisesti Latinalaisen Amerikan maita kohtaan. Latinalaisen Amerikan oikeistojohtajien kokouksessa Trump kertoi, että "valtava muutos" on tulossa Kuubaan: "Heillä ei ole rahaa eikä öljyä, heidän elämänkatsomuksensa on paha, ja heillä on paha hallinto, joka on ollut paha jo pitkään. Tulen hoitamaan Kuuban."
• Ecuadorin hallitus hääti 3.3. yllättäen koko Kuuban suurlähetystön ja konsulaatin henkilökunnan maaperältään, minkä seurauksena Kuuban suurlähetystö suljettiin. Seuraavana Costa Rican hallitus ilmoitti 18.3. sulkevansa suurlähetystönsä Havannassa ja vaati Kuubaa vetämään pois diplomaattisen henkilöstönsä San Josésta, säilyttäen vain konsuliedustuston.
• Yhdysvallat on painostanut maita myös lopettamaan lääkäriyhteistyön Kuuban kanssa. Viime viikkoina Jamaika, Guatemala ja Honduras ilmoittivat lopettavansa kymmeniä vuosia jatkuneet yhteistyösopimukset Kuuban kanssa. Lääkäripalvelujen vienti on lähes romahtaneen matkailuelinkeinon ohella Kuuban tärkeimpiä ulkomaanvaluutan lähteitä.