Kuubassa vuosi alkaa epävarmoissa taloustunnelmissa
Vuosi 2026 ei ala Kuubassa kovin toiveikkaissa merkeissä. Maa on syvässä taantumassa, sähköjärjestelmä on romahtamisen partaalla ja sosiaaliset sekä terveyteen liittyvät mittarit ovat heikentyneet. Hallituksen toimet ja ohjelmat eivät ole toistaiseksi onnistuneet pysäyttämään kriisin syvenemistä.
Kuuban parlamentti käsitteli joulukuussa maan vaikeaa tilannetta yhden päivän mittaisessa pikaistunnossa, jossa hyväksyttiin uusia lakeja ja esiteltiin hallituksen suunnitelmat vuodelle 2026. Havannan ulkopuolella olevat kansanedustajat osallistuivat kokoukseen etäyhteyksin maan vaikean tilanteen vuoksi.
Kuuba odotti talouden kääntyvän viimein hienoiseen kasvuun vuonna 2025, mutta kulunut vuosi on jälleen ollut täynnä uusia takaiskuja. Kuuban bruttokansantuote on laskenut, imeväiskuolleisuus ja rikollisuus ovat kasvaneet, vesipula on pahentunut. Kaiken lisäksi maata koetteli tuhoisa hurrikaani, jonka tuhojen korjaaminen tulee viemään vuosia.
Presidentti Miguel Díaz-Canel vakuutti kansanedustajille, että kriisin vakavuus tunnustetaan avoimesti. Hänen mukaansa todellisuutta ei kaunistella, ja samalla hallitus on valmis tekemään tarvittavat muutokset sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kansallisen itsemääräämisoikeuden puolustamiseksi.
Díaz-Canel korosti, ettei kyse ole tavanomaisesta kriisistä, vaan pitkään kasautuneesta ongelmavyyhdistä: talouden vääristymistä, vastoinkäymisistä ja myös tehdyistä virheistä. Tilannetta pahentaa entisestään Yhdysvaltojen "äärimmäisen aggressiivinen ulkoinen painostus", jota presidentti arvosteli voimakkain sanankääntein.
Pakotteet pahentavat tilannetta
Kuuba saa tukea Yhdysvaltojen arvosteluun YK:n tuoreesta selvityksestä. YK:n erityisraportoija yksipuolisten pakotetoimien vaikutuksista, Alena Douhan, totesi marraskuussa, että Yhdysvaltojen asettamat pakotteet ovat "merkittävästi pahentaneet Kuuban humanitaarista tilannetta".
Douhan oli marraskuussa paikan päällä Kuubassa arvioimassa yli 60 vuotta jatkuneen Yhdysvaltojen talous-, kauppa- ja rahoitussaarron nykyisiä vaikutuksia. Douhan kertoi YK:n lehdistötilaisuudessa, että pakotteet on "suunniteltu estämään Kuubaa saamasta taloudellisia tuloja, erityisesti ulkomaanvaluuttaa".
Erityisraportoija korosti, että pakotteilla on vakavia ja suoria seurauksia Kuuban väestölle. Samalla hän kuitenkin painotti, etteivät ne yksin selitä maan syvää kriisiä. Tilannetta ovat heikentäneet myös kotimainen taloustaantuma, koronapandemia, pitkään jatkuneet rakenteelliset ongelmat ja luonnonkatastrofit.
Esimerkkinä viimeksi mainitusta on Kuuban itäosissa syksyllä riehunut hurrikaani Melissa. Kansainvälinen Punainen Risti on varoittanut, että kansainvälisen avun määrä ei riitä vastaamaan kaikkia humanitaarisia tarpeita Kuubassa. Myrsky on vaikuttanut noin 2,2 miljoonaan ihmiseen ja yli 155 00 asuinrakennusta on vaurioitunut tai kokonaan tuhoutunut.
Kuuban Punaisen Ristin pääsihteeri Carlos Pérez Díaz kertoi, että nykyiset resurssit eivät vastaa tilanteen vakavuutta. Hänen mukaansa avustustyö jää pahasti vajaaksi erityisesti maaseudulla ja rannikkoalueilla, joille hurrikaani iski kaikkein voimakkaimmin.
Punainen Risti nostaa esiin myös hirmumyrskyn vakavat välilliset seuraukset. Yli 150 000 hehtaarin viljelysmaiden tuhoutuminen uhkaa Kuuban elintarviketurvallisuutta. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma on jo ilmoittanut jatkavansa tukea yli 900 000 ihmiselle vielä vuoden ajan Guantánamon, Santiago de Cuban, Granman ja Holguínin maakunnissa.
Kääntyykö talous viimein kasvuun?
Kuuban hallitus esitteli joulukuussa parlamentille talousennusteensa vuodelle 2026. Suunnitelmiin sisältyy kasvutavoitteita muun muassa viennissä, matkailussa, sähköntuotannossa ja liikenteessä.
Arvioitu yhden prosentin talouskasvu vuonna 2026 on sama, jota ennustettiin tälle vuodelle. Parlamentin istuntoa edeltäneessä kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa kuitenkin tuotiin esiin, että kasvun sijaan Kuuban bruttokansantuote on laskenut yli neljä prosenttia vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Lisäksi talous on jo valmiiksi heikentynyt vuosien 2020–2024 aikana tapahtuneen kumulatiivisen laskun seurauksena.
Kuuban tilannetta varjostaa myös Yhdysvaltojen kiihtyvät sotilaalliset toimet Venezuelaa vastaan. Venezuelan Kuuballe toimittama öljymäärä on vähentynyt jo aiempina vuosina, ja toimitusten mahdollinen lisäheikentyminen uhkaa aiheuttaa ketjureaktion, joka voisi syventää Kuuban talouskriisiä entisestään.
Sähkökatkot entistä pidempiä
Joulukuun aikana Kuubassa on koettu poikkeuksellisen vakavia sähkönjakelun häiriöitä, käy ilmi valtiollisen sähköyhtiön päivittäisistä raporteista. Jouluaattona ja joulupäivänä jopa 60 prosenttia maasta oli samanaikaisesti ilman sähköä. Häiriöt ovat johtaneet jopa yli vuorokauden mittaisiin yhtäjaksoisiin sähkökatkoihin laajoilla alueilla.
Syvä energiakriisi on vaivannut Kuubaa jo vuoden 2024 puolivälistä lähtien – eikä sen odoteta helpottavan merkittävästi alkavan vuoden aikana. Kriisin taustalla ovat toistuvat viat vanhentuneissa lämpövoimaloissa ja maan krooninen valuuttapula, joka vaikeuttaa sähkön tuotannossa tarvittavan polttoaineen tuontia.
Pääministeri Manuel Marrero sanoi parlamentin istunnossa, että päivittäinen vaje sähköntuotannossa on erittäin suuri, vaikka sähköntuotannon parantamiseen on investoitu noin 1,15 miljardia dollaria ja sähköntuotantokapasiteettia on saatu palautettua yli tuhat megawattia.
Pitkät ja toistuvat sähkökatkot eivät ainoastaan kiusaa kotitalouksia, vaan ne ovat lamauttaneet kansantaloutta, joka on supistunut noin 11 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Myös tälle vuodelle ennustetaan tuntuvaa bruttokansantuotteen laskua. Teollisuus, palvelut tai matkailuelinkeino eivät pyöri ilman sähköä.
Polttoainepulaan ei näy helpotusta
Kuuban kansallisen tilasto- ja tietotoimiston mukaan noin 60 prosenttia saarella käytetystä polttoaineesta on tuontitavaraa. Tästä kokonaismäärästä peräti 65 prosenttia kuluu sähköä tuottavien lämpövoimaloiden ylläpitämiseen. Riippumattomien arvioiden mukaan lähes puolet Kuuban polttoainetarpeesta katetaan Venezuelasta, Meksikosta ja selvästi pienemmässä määrin Venäjältä tuotavalla raakaöljyllä.
Tilanne on kuitenkin viime aikoina kärjistynyt entisestään. Öljytoimitukset Meksikosta ovat romahtaneet aiemmasta 22 000–25 000 tynnyrin päivävauhdista noin 5 000 tynnyriin. Polttoainetoimitusten väheneminen on tehnyt yhä pidemmistä sähkökatkoista arkipäivää kuubalaisille, ja Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö on Trumpin ensimmäisestä kaudesta lähtien asettanut pakotteita aluksille, jotka kuljettavat öljyä Kuubaan.
Kuuba joutuu pakotteiden vuoksi maksamaan öljystä huomattavasti enemmän kuin muut Karibian maat. Saarto nostaa kustannuksia kalliimpien kuljetusten, moninkertaisten vakuutusmaksujen ja pakoteriskien takia, mikä toimii käytännössä eräänlaisena lisäverona. Siinä missä naapurimaat maksavat markkinahinnan, Kuuba joutuu maksamaan sen lisäksi miljoonien dollarien lisämaksut.
Samaan aikaan Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Karibialla on kasvanut voimakkaasti – suurimmaksi sitten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin. Yhdysvaltain puolustusasiakirjojen mukaan joukkoja aiotaan pitää alueella ainakin vuoteen 2028 asti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti täydellisestä merisaarrosta Venezuelan pakotelistattuja öljytankkereita vastaan. Tämä uhkaa suoraan Kuuban energiansaantia, sillä maa on riippuvainen noin 30 000 öljytynnyrin päivittäisistä toimituksista Venezuelasta. Trumpin hallinto on jo takavarikoinut venezuelalaisen öljytankkerin, jonka kerrottiin olevan matkalla Kuubaan. Kun presidentiltä kysyttiin, mitä öljylle tapahtuu, hän totesi lakonisesti: "Pidämme sen, luulisin."
Venezuelan Nicolás Maduro on syyttänyt Yhdysvaltoja "rikollisen merirosvouksen uudesta aikakaudesta", ja Kuuban hallitus on kuvannut toimia kansainvälisen oikeuden vastaisiksi.
Kriisin keskellä Kuuba on etsinyt vaihtoehtoja. Kiina tukee maan siirtymää uusiutuvaan energiaan ja on rahoittanut tänä vuonna 55 aurinkovoimalan rakentamista saarelle. Näiden hankkeiden odotetaan pitkällä aikavälillä vähentävän riippuvuutta tuontipolttoaineista, mutta lyhyellä aikavälillä maan odotetaan pysyvän syvässä energiakriisissä.
Terveydenhuolto vaikeuksissa
Kuuban hallitus on ilmoittanut, että noin 70 prosenttia valtion juoksevista menoista kohdistetaan alkavana vuonna terveydenhuoltoon, koulutukseen, kulttuuriin, urheiluun ja sosiaaliturvaan. Nämä sektorit ovat olleet jo vuosia vakavassa ahdingossa, sillä investoinneissa etusija on pitkään annettu matkailulle, hotellirakentamiselle ja kiinteistöalalle.
Terveydenhuollon heikkeneminen näkyy selvästi keskeisissä hyvinvointi-indikaattoreissa. Imeväiskuolleisuus nousi tänä vuonna 9,7 kuolemaan tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden, mikä on merkittävä nousu aiemmista vuosikymmenistä. Ennen pandemiaa Kuuban imeväiskuolleisuusluku oli 4, mikä oli selvästi maanosan pienin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana aiemmin rikkaiden teollisuusmaiden tasolla olleet terveyden tunnusluvut ovat heikentyneet, ja imeväiskuolleisuus on yli kaksinkertaistunut.
Samaan aikaan lääkepula on kärjistynyt äärimmilleen. Kuuban terveysministeriö kertoi joulukuussa, että apteekit kärsivät "käytännössä täydellisestä lääkepulasta". Aiemmin maa tuotti suurimman osan tarvitsemistaan lääkkeistä itse, ja julkinen terveydenhuolto kykeni kattamaan lähes koko väestön lääketarpeen. Nyt apteekeista ja sairaaloista puuttuu yli kaksi kolmasosaa potilaiden tarvitsemista lääkkeistä.
Terveysministeriön lääke- ja lääkintäteknologiayksikön johtaja Cristina Lara Bastanzuri totesi, että todellisuus on karu: lääkkeitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Viranomaisten mukaan edes kroonisesti sairaiden – kuten verenpainetautia, diabetesta tai epilepsiaa sairastavien – hoitoon tarvittavia lääkkeitä ei pystytä turvaamaan. Lääkepulasta on tullut pysyvä, rakenteellinen ongelma.
Syiksi on nimetty kotimaisen lääketeollisuuden vaikeudet. Taustalla ovat raaka-aineiden tuonnin ongelmat, vanhentunut tuotantoteknologia ja tuotantoa lamauttavat jatkuvat sähkökatkot. Yhdysvaltojen pakotteet vaikeuttavat rahoitus- ja maksuliikennettä. Vaikka Kuuballa olisi rahoitusta, kansainväliset pankit ja toimittajat välttelevät kauppoja toissijaisten pakotteiden pelossa.
Tavoitteena epidemian saaminen hallintaan
Terveydenhuollon kriisiä pahentaa kuukausia jatkunut dengue- ja chikungunyaepidemia. Kyse on hyttysten levittämistä taudeista. Viranomaisten mukaan epidemia saatetaan saada hallintaan vuoden 2026 alussa, mutta viimeisimpien virallisten tietojen mukaan tauteihin on kuollut jo 55 ihmistä, joista noin kaksi kolmasosaa lapsia. Hallitus myönsi epidemian olemassaolon marraskuussa, vaikka ensimmäiset chikungunyatapaukset todettiin jo heinäkuussa ja tartunnat lisääntyivät voimakkaasti syys–lokakuussa.
Epidemian leviämistä on pahentanut maan talouskriisi, joka on heikentänyt hygienia- ja terveysoloja. Se on myös rajoittanut ennaltaehkäisyä, kuten laajamittaista hyttystorjuntaa, tautien diagnosointia testaamalla sekä sairastuneiden hoitoa lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden puutteen vuoksi.
Aiemmin terveydenhuollon henkilöstö kiersi ovelta ovelle sumuttamassa hyttysiä ja poistamassa seisovaa vettä, ja näitä toimia tehostettiin aina tartuntojen lisääntyessä. Nyt torjuntaa haittaavat rikkinäiset laitteet, henkilöstöpula ja polttoaineen puute. Myös jätehuollon epäsäännöllisyys on lisännyt hyttysten lisääntymisalueita, kun jätevuoret ovat vallanneet kaupunkien kadut.
Vaikka rajattuja hyttystentorjuntatoimia on tehty pahimmilla alueilla marraskuusta lähtien, järjestelmälliseen ja kattavaan hyttystorjuntaan Kuuballa ei toistaiseksi ole riittäviä resursseja.
Talouden moottori yskii
Kuuban talouden moottorina pidetty matkailuala rämpii edelleen ongelmissa, joita syventävät palvelutasoa ja matkailukokemusta heikentävä talous- ja energiakriisi, Kuubaan suuntautuvien lentoreittien karsiminen sekä Yhdysvaltojen asettamat pakotteet.
Turismin alamäki jatkui vuonna 2025. Kuuba on investoinut suuria summia uusien hotellien rakentamiseen, mutta neljä viidestä hotellihuoneesta oli vuoden aikana tyhjillään. Tammikuun ja marraskuun välisenä aikana Kuubaan saapui yhteensä 1 629 787 ulkomaista matkailijaa, mikä on lähes viidenneksen vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2024.
Marraskuu oli erityisen heikko kuukausi: saarivaltioon saapui vain 151 895 kansainvälistä vierailijaa. Kyseessä on yksi huonoimmista marraskuista sitten vuoden 2021, jolloin koronapandemia johti rajojen sulkemiseen.
Nykyiset luvut ovat kaukana matkailun huippuvuosista. Vuonna 2018 Kuubassa vieraili 4,6 miljoonaa matkailijaa ja vuonna 2019 noin 4,2 miljoonaa. Ennätystasot ajoittuivat Barack Obaman presidenttikaudelle, jolloin Yhdysvaltojen ja Kuuban suhteet lämpenivät ja Washington höllensi matkustusrajoituksia saarelle.
Matkailulla on silti keskeinen rooli Kuuban hallituksen talouden elvytyssuunnitelmissa myös alkavana vuonna. Matkailuala tuo merkittävän osuuden bruttokansantuotteesta ja on tärkeä ulkomaanvaluutan lähde palveluviennin ja ulkomailla asuvien kuubalaisten rahalähetysten rinnalla.
Ulkomaanvaluutan käyttöä lisätään
Osana talouden korjausohjelmaa Kuuban hallitus yrittää nousta kriisistä lisäämällä osittaista talouden dollarisaatiota eli ulkomaanvaluuttojen (kuten dollarien tai eurojen) käyttöä maan sisällä. Tämä koskee sekä kuubalaisia ja ulkomaisia yrityksiä että yksityishenkilöitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, paikallisia kehityshankkeita tai kansainvälistä yhteistyötä.
Hallitus kuvaa ratkaisua väliaikaiseksi. Sen tarkoituksena on piristää taloutta, helpottaa yritysten toimintaa ja lisätä Kuuban saamia ulkomaanvaluuttatuloja niin kauan, kunnes maan talouden suuremmat ongelmat saadaan ratkaistua. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä palata tilanteeseen, jossa Kuuban peso on jälleen talousjärjestelmän keskiössä.
Kuuba otti joulukuussa käyttöön pitkään luvatun uuden valuuttakurssin, joka on niin sanottu kelluva kurssi. Se tarkoittaa, että dollarin hinta pesoissa vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tähän asti suurin osa niin yksityisten ihmisten kuin yksityisyritysten rahanvaihdosta on tapahtunut pimeästi, niin sanotulla katukurssilla. Uusien valuutanvaihtomarkkinoiden tavoitteena on saada enemmän ulkomaanvaluuttaa viralliseen järjestelmään, vähentää pimeän valuuttakaupan merkitystä ja hillitä hintojen nousua.
Joulukuun lopulla valtion CADECA-rahanvaihtopisteissä (CADECA) yhdellä eurolla sai n. 482 Kuuban pesoa, kun hallituksen vastaisen El Toque -verkkolehden määrittelemällä laittomalla katukurssilla eurolla sai 480 pesoa. Kuuban hallitus on aiemmin hyökännyt voimakkaasti verkkolehteä vastaan ja syyttänyt sitä valuuttakurssien manipuloimisesta.
Uusi kelluva valuuttakurssi julkaistaan päivittäin, ja keskuspankki voi muuttaa sitä jopa joka päivä taloustilanteen mukaan. Tämä uusi kurssi toimii rinnakkain kahden aiemman virallisen kurssin kanssa (1 dollari = 24 pesoa ja 1 dollari = 120 pesoa). Näitä käytetään jatkossa vain valtion määrittelemissä organisaatioissa ja tietyissä yrityksissä.
Monien taloustieteilijöiden mukaan rakenteellisten talousongelmien ratkaiseminen on vaikeaa niin kauan, kuin kolme erilaista vaihtokurssia on käytössä. Hallituksen mukaan Kuuba ei ole vielä valmis siirtymään yhteen ainoaan valuuttakurssiin, koska äkillinen muutos voisi johtaa voimakkaaseen rahan arvon heikkenemiseen ja hintojen nopeaan nousuun, mikä heikentäisi ihmisten ostovoimaa.
Joustoa investointeihin ja palkkoihin
Talouden dollarisoinnin ja uuden valuuttakurssin lisäksi Kuuban hallitus on ilmoittanut uusista toimista ulkomaisten investointien vauhdittamiseksi. Lyhyellä aikavälillä hallitus aikoo keventää byrokratiaa muuttamalla ulkomaisia investointeja koskevaa asetusta. Suuremmat lainsäädäntöuudistukset on kuitenkin aikataulutettu tehtäviksi vasta vuoden kuluttua. Tavoitteena on houkutella lisää ulkomaista pääomaa, mutta samalla valtio haluaa säilyttää tiukan ohjauksen erityisesti työmarkkinoilla.
Ulkomaiset yritykset eivät edelleenkään saa palkata kuubalaisia työntekijöitä suoraan, vaan niiden on käytettävä valtion työvoimavälitystoimistoja. Suoria työsuhteita voidaan kuitenkin sallia poikkeustapauksissa ja tapauskohtaisesti. Näistä kokeiluista saatujen kokemusten perusteella päätetään myöhemmin, miten asia ratkaistaan pysyvästi. Nykyisin valtio toimii käytännössä ainoana työnantajana ja pidättää suurimman osan ulkomaisten yritysten maksamista palkoista.
Muutoksia tapahtuu myös Kuuban valtion omistamissa yrityksissä. Valtionyritykset saavat nyt itse päättää työntekijöidensä palkoista. Aiemmin palkat määräytyivät pääosin keskushallinnon asettamien palkkataulukoiden mukaan, mutta uuden asetuksen myötä päätösvaltaa on siirretty yrityksille.
Uudistuksen tarkoituksena on antaa valtionyrityksille enemmän vapautta henkilöstöasioissa ja kannustaa parempaan tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Samalla valtio toivoo yritysten tekevän enemmän voittoa ja kasvattavan näin julkisia tuloja. Mallia on kokeiltu jo aiemmin osassa yrityksiä, ja kokemusten mukaan sekä tuottavuus että palkat nousivat selvästi kokeiluun osallistuneissa yrityksissä.
Maksamattomat palkat turhauttavat
Uusi palkkamalli hyväksyttiin tilanteessa, jossa syvenevä talouskriisi on syönyt ihmisten ostovoiman ja tehnyt arjesta yhä vaikeampaa. Monille työntekijöille ongelma on kuitenkin vielä perustavanlaatuisempi: palkkaa ei makseta ajallaan. Laajaa tyytymättömyyttä aiheuttavan ongelman nosti esiin valtionmedia joulukuun parlamentti-istunnon alla.
Työntekijöiden valitukset toistuvat samansisältöisinä: perheet eivät pysty ostamaan lapsilleen koulupäivän välipalaa, turvaamaan riittävää ruokaa tai kattamaan muita perustavanlaatuisia arjen menoja. Työntekijöiden mukaan hallinnolliset selitykset – kuten tietojärjestelmien virheet, sähkökatkot, kirjanpitohenkilöstön puute tai johtajien poissaolot – eivät helpota epävarmuutta ja ahdistusta. Palkan varassa elävälle ihmiselle kyse on selviytymisestä.
"Työntekijälle ajallaan maksamatta jättäminen on rikos", sanoi yksi ammattiliittojen sanomalehden Trabajadoresin haastattelemista työntekijöistä. Hän kertoi kokevansa, kuten monet muutkin, olevansa vailla suojaa, kun työehtosopimuksessa sovittuja palkanmaksupäiviä ei noudateta.
Taistelu rikoksia ja korruptiota vastaan
Pääministeri Manuel Marrero vakuutti parlamentin istunnossa, että rikosten ennaltaehkäisy ja vähentäminen ovat hallituksen keskeisiä painopisteitä. Kansalaisten huoli rikollisuuden, väkivallan ja korruption lisääntymisestä on kasvanut viime aikoina merkittävästi. Hallituksen mukaan erityisen tiukasti puututaan rikoksiin, jotka vahingoittavat talousjärjestystä, sekä hallinnolliseen korruptioon.
Näkyvin esimerkki korruption vastaisista toimista on entinen talousministeri Alejandro Gil, joka tuomittiin joulukuussa vakoilusta ja korruptiosta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Huumeisiin liittyen pääministeri Marrero painotti, että hallitus noudattaa edelleen "nollatoleranssia" huumeiden käytön ja kaupan suhteen. Hän myönsi kuitenkin, että huumeongelma kasvaa ja leviää, erityisesti nuorimpien ikäluokkien keskuudessa.
Viimeisimpänä esimerkkinä viranomaiset pidättivät Havannassa yli 20 henkilöä laajassa huumeoperaatiossa. Operaatiossa takavarikoitiin lähes miljoona annosta vaarallista synteettistä huumetta, joka tunnetaan Kuubassa nimellä "químico".
Teksti: Tomi Kuhanen
Kuvat: Unsplash/Ricardo IV Tamayo