Kuubaa koettelevat rahauudistus ja turistien tuoma korona

Kuuban alkuvuosi on täynnä kysymysmerkkejä: miten rahauudistus näkyy asukkaiden kukkarossa, elpyykö talous ja kuinka pahaksi koronatilanne äityy.

Kymmenen vuotta suunnitteilla ollut rahauudistus toteutettiin tämän vuoden alussa - monen mielestä aivan liian myöhään. Kuuban peson rinnalla ollut vaihdettava peso poistuu alkuvuoden aikana käytöstä, ja peson devalvoituminen näkyy hinnankorotuksina.

"Ongelmat ovat kasaantuneet, koska niihin ei tartuttu ajoissa. Hallituksen pitää nyt kuunnella kansaa ja estää tilanteen paheneminen", sosiologi Ana Rosa Laffita sanoo.

Palkat nousivat - ja hinnat

Valtion palkat ja eläkkeet nousivat, mutta samalla poistui hintasäännöstely, joka on turvannut kaikille tietyn määrän perustarvikkeita kuukausittain.

Hinnat ovat nousseet kolmin- tai viisinkertaisiksi, jotkut vieläkin enemmän. Asukkaiden valitukset ovat saaneet viranomaiset lupaamaan tarkistuksia ja vakuuttamaan, että ketään ei jätetä heitteille.

Uudistukset eivät mullista keskitettyä talousjärjestelmää kertaheitolla. Yksityinen yritteliäisyys on yhä rajoitettua pienistä helpotuksista huolimatta.

IPS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan menossa on äärimmäisen mutkikas prosessi ja kansalaisten on vaikea niellä sitä viime kuukausien pitkittyneiden pulakausien ja epävarmuuksien jälkeen.

Korona villiintyi

Aiemmin hyvin hallinnassa pysynyt koronatilanne vaikeutui, kun rajat avattiin turisteille ennen vuodenvaihdetta. Tartuntoja kirjattiin 24. tammikuuta 20 627 ja kuolleita 191, kun vastaavat luvut olivat viime vuoden lopussa 11 687 ja 145.

Kuubassa on kehitteillä neljä eri koronarokotetta, mutta tutkijoiden mukaan joukkorokotuksiin ei päästä vielä moneen kuukauteen.

Nyt on tyydyttävä kiristämään varotoimia, joihin kuuluu myös kansainvälisten lentojen rajoittaminen, vaikka se käy kukkarolle. Viime vuonna Kuuban bruttokansantuote kutistui 11 prosenttia, pääasiassa koronan vuoksi.

Raha on tiukassa

Kuuba potee pahaa valuuttapulaa, eikä kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta heru apua. Syynä on Yhdysvaltain vuonna 1962 julistama kauppa- ja taloussaarto.

Kuuba on anonut velkojamaiden muodostamalta Pariisin klubilta vuodeksi vapautusta lyhennyksistä, koska korona on ehdyttänyt pahoin sen tärkeimmät tulonlähteet. Ne ovat matkailu, rahalähetykset ulkomailta ja terveydenhuollon ammattilaisten vuokraus ulkomaille.

Viime kuukausien kovat sateet ja lannoitepula heikentävät maatalouden satoja saarella, joka muutenkin tuo ulkomailta 80 prosenttia elintarvikkeistaan.

Yksityiset investoimaan?

Nyt on korkea aika sallia ulkomaisten ohella yksityiset kotimaiset investoinnit, jotta pienet ja keskisuuret yritykset saavat tuotannon pyörimään, asiantuntijat hoputtavat.

"Jos valtio ei pysty luomaan tarvittavia työpaikkoja, pitää antaa yritysten tehdä se", nimettömänä pysyttelevä Havannan yliopiston taloustieteen opettaja sanoo.

Ekonomisti Pedro Monreal on laskenut, että yksityiselle sektorille syntyisi vuodessa 100 000 työpaikkaa, jos pk-yritykset sallittaisiin. Hänen mukaansa huomattava määrä valtion firmoja kaatuu joka tapauksessa rahauudistuksen seurauksena.

Tilastojen mukaan yli 600 0000 kuubalaista - 13 prosenttia työvoimasta - työskentelee jo omaan laskuunsa.

Trump iski viime metreillä

Yhdysvalloissa presidentti Donald Tumpin viime toimiin kuului Kuuban palauttaminen terrorismia tukevien valtioiden listalle, jolta se oli poistettu 2015, kun Barack Obaman hallitus ryhtyi kohentamaan maiden suhteita.

Joe Biden on luvannut taas parantaa suhteita, mutta se edellyttää hänen hallitukseltaan kiemuraisen juridisen prosessin läpikäymistä.

Teksti: IPS - Luis Brizuela

(Inter Press Service)