Kuuba toteuttaa suurta talousuudistusta Yhdysvaltojen kiristyvien pakotteiden keskellä

Kuuban hallituksen kesäkuussa julkistama laaja talousuudistus näyttää etenevän ripeästi: suurin osa 176 toimenpidettä sisältävästä ohjelmasta on pääministerin ilmoituksen mukaan jo toimeenpanovaiheessa. 

Kommunistisen puolueen ja parlamentin pikavauhdilla hyväksymää talousuudistusta on kuvailtu suurimmaksi mullistukseksi Kuuban talouteen sen jälkeen, kun maa julistautui sosialistiseksi.

Suuri osa nyt vauhdilla toimeenpantavista uudistuksista on ollut työn alla jo 15 vuotta. Kuuban kommunistinen puolue hyväksyi huhtikuussa 2011 järjestetyssä kuudennessa puoluekokouksessaan laajan talousuudistusohjelman, jonka tavoitteena oli muun muassa yksityisyrittäjyyden laajentaminen ja valtion roolin pienentäminen. Suunnitelluista tavoitteista suurin osa jäi vuosien mittaan toteutumatta, viivästyi tai peruttiin.

Nyt talousuudistuksen on tarkoitus mennä vielä pidemmälle. Sillä etsitään ulospääsyä talouskriisistä, joka on syventynyt jatkuvasti koronapandemiasta lähtien ja erityisesti vuonna 2021 toteutetun epäonnistuneen valuuttauudistuksen ja talouden sopeuttamisohjelman jälkeen.

Viime kuukausien aikana Kuuba on ajautunut täydellisen talousromahduksen ja humanitaarisen kriisin partaalle, kun Yhdysvallat on estänyt polttoainetoimitukset maahan, pakotteita on jatkuvasti kiristetty ja talouden moottorina pidetty turismi on halvaantunut. Heinäkuussa pidetyssä parlamentin istunnossa kerrottiin, että kolme neljästä hotellista on suljettu.

Yksityinen sektori vakiinnutetaan

Talousuudistus nostaa Kuuban nuoren yksityissektorin avainasemaan valtionyritysten rinnalle. Muutoksen luvataan olevan nyt pysyvä, kun aiemmin hallitus jäädytti toisinaan yksityissektorin lupia ja kiristi sääntelyä pelätessään kapitalismin liiallista leviämistä ja eriarvoisuuden kasvua.

Kuubassa on tällä hetkellä jo yli 15 000 pientä ja keskisuurta yksityisyritystä (mipyme), minkä lisäksi maassa on yli puoli miljoonaa yksityisyrittäjänä toimivaa ammatinharjoittajaa (cuentapropista). Aiemmin yksityisiltä toimijoilta oli kielletty 125 eri toimialaa, mutta uuden sääntelyn myötä suurin osa kielloista poistuu.

Jatkossa toimilupia voivat saada mm. yksityiset pankit, rahansiirtopalvelut ja rahanvaihtoyritykset. Vähittäis- ja tukkukauppaa rajoittaneet määräykset kumotaan, eikä yritysten enää tarvitse käyttää valtion omistamia välikäsiä tukkukaupassa.

Valtio pitää edelleen omissa käsissään strategisiksi määritellyt alat. Näihin kuuluvat muun muassa maanpuolustus, koulutus, turvallisuus, televiestintä, sanoma-, kirja- ja aikakauslehtikustantaminen sekä kansainvälinen meriliikenne. Valtionyrityksiä muutetaan osakeyhtiöiksi, joiden osakkeita yksityisten ja ulkomaisten sijoittajien on mahdollista ostaa. Kannattamattomia valtionyrityksiä ei enää tueta valtion budjetista, vaan ne voivat hakeutua konkurssiin.

Kaivostoimintaa ja sähkömarkkinoita avataan yksityiselle sektorille

Heinäkuussa pidetyn parlamentin istunnon alla julkaistiin uusia säädöksiä, joiden mukaan kaivostoimintaa avataan yksityisyrityksille ja osuuskunnille. Öljyn ja maakaasun osalta valtio säilyttää tiukan määräysvallan, mutta yksityiset yritykset pääsevät harjoittamaan öljyn jaa maakaasun hyödyntämistä valtion hyväksymissä yhteishankkeissa tai osana ulkomaisia investointeja.

Mineraalien louhinta avataan laajemmin yksityisille yrityksille ja osuuskunnille, kunhan niillä on tarvittavat toimiluvat. Suurimittainen kaivostoiminta säilyy edelleen valtion valvonnassa, ja sitä voidaan harjoittaa vain yhteistyössä valtion tai ulkomaisten sijoittajien kanssa.

Sähkön siirto, jakelu ja myynti avataan osittain yksityisille toimijoille. Lisäksi ne voivat harjoittaa huoltoasematoimintaa yhteistyössä valtion kanssa. Myös aiemmin tiukasti valtion käsissä ollut kemikaalien ja lääkkeiden valmistus voidaan sallia yksityisille yrityksille viranomaisten tapauskohtaisella hyväksynnällä.

Yksityiset apteekit ja hoivakodit julkisen järjestelmän rinnalle

Terveydenhuollon palvelut pysyvät edelleen valtion vastuulla, eikä yksityisille toimijoille anneta oikeutta tarjota lääkäripalveluja. Sen sijaan hallitus sallii ensimmäistä kertaa yksityisten apteekkien perustamisen. Päätöksen taustalla on maan vakava lääkepula ja lääkekaupan siirtyminen mustaan pörssiin. Yksityisten apteekkien toivotaan parantavan lääkkeiden laillista saatavuutta – ainakin niille, joilla on varaa maksaa.

Yksityisten apteekkien salliminen on herättänyt runsaasti polemiikkia, vaikka käytännössä lääkkeiden yksityinen myynti on ollut arkipäivää jo vuosien ajan epävirallisilla markkinoilla. Jatkossa yksityisten apteekkien on täytettävä tiukat vaatimukset. Niillä on oltava asianmukaiset toimitilat, pätevä henkilöstö ja virallinen toimilupa. Lisäksi kaikkien myytävien lääkkeiden on oltava rekisteröityjä ja hyväksyttyjä Kuubassa. Viranomaiset aikovat valvoa sekä tuotteiden laatua että niiden hinnoittelua.

Uudet säädökset pyrkivät siirtämään myös vastuuta Kuuban vanhenevasta väestöstä yksityiselle sektorille. Kuubalaiset voivat nyt perustaa yksityisiä vanhusten hoivakoteja. Niiden on kuitenkin varattava kymmenesosa paikoista valtion osoittamille maksukyvyttömille vanhuksille, palkattava koulutettua henkilöstöä ja toimittava yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa.

Enemmän oikeuksia viljelijöille

Osana talousreformia Kuuban parlamentti hyväksyi heinäkuun lopulla laajan lakipaketin, johon sisältyvät uusi asuntolaki, maatalous- ja metsämaita koskeva laki, henkilöllisyys- ja kotipaikkajärjestelmää koskeva laki, työntekijöiden asemaa koskeva laki sekä valtion keskushallinnon uudelleenjärjestely.

Hallintouudistuksen myötä byrokratiaa yritetään vähentää. Ministeriöiden määrä vähenee ja ensimmäisessä vaiheessa yli 90 000 ministeriöiden työtehtävää lakkautetaan. Lisää henkilöstöleikkauksia on luvassa syksyllä, kun muun keskushallinnon vähentämisestä ilmoitetaan.

Uusi asuntolaki laajentaa omistusoikeuksia. Sen mukaan kuubalaiset voivat jatkossa omistaa kaksi vakituista asuntoa sekä yhden vapaa-ajan asunnon. Samalla poistetaan vuosikymmeniä voimassa ollut käytäntö, jonka mukaan pysyvästi maasta muuttaneiden kiinteistöt voitiin takavarikoida.

Maatalous- ja metsämaita koskevan lain tavoitteena on lisätä maan tuotantokäyttöä sekä vahvistaa ruokaturvaa yhä pahenevan elintarvikekriisin oloissa. Ensimmäistä kertaa sama laki määrittelee maatalousmaan omistuksen, hallinnan ja käytön keskeiset periaatteet. Se tukee pientä ja keskisuurta maataloustuotantoa, mutta samalla kannustaa muodostamaan suurempia tuotantokeskittymiä sopimusviljelyn avulla.

Merkittävä uudistus on myös maatalousmaan osto- ja myyntimahdollisuuden salliminen enintään 67,10 hehtaarin suuruisille maa-alueille. Valtiolla säilyy kuitenkin etuosto-oikeus, ja kaupat edellyttävät kunnallisen maatalousasioista vastaavan toimikunnan hyväksyntää.

Lisäksi käyttämättömän maatalousmaan luovuttamista käyttöoikeudella (usufruktina) helpotetaan. Kuubassa suurin osa maasta on valtion omistuksessa, mutta viljelijät voivat saada siihen käyttöoikeuden. Jatkossa maata voidaan luovuttaa yksityishenkilöille, ulkomaisille toimijoille sekä mikro-, pien- ja keskisuurille yrityksille. Laki vahvistaa myös perintöoikeutta sallimalla maan käyttöoikeuksien siirtymisen testamentin perusteella, mikä parantaa viljelijäperheiden oikeusturvaa.

Uudistus tuo merkittäviä muutoksia myös maata käyttöoikeudella viljelevien asemaan. Viljelijöiden oikeus käyttöoikeusmaille rakennettuihin asuntoihin tunnustetaan, ja tietyin edellytyksin nämä voidaan myöhemmin rekisteröidä heidän omistukseensa. Hallituksen tavoitteena on lisätä perheiden pysymistä maaseudulla ja vahvistaa maaseutuyhteisöjen elinvoimaa.

Pakotteet vaikeuttavat talousuudistusta

Monet ekonomistit ja talousasiantuntijat pitävät Kuuban hallituksen talousuudistusta välttämättömänä, joskin liian myöhään toteutettuna. Toiset taloustieteilijät menisivät vielä pidemmälle talouden vapauttamisessa, ja osa vaatii samaan aikaan poliittisia muutoksia. Kuuban sisäisessä keskustelussa on viime viikkoina kuultu myös soraääniä niiltä, joiden mielestä uudistukset lisäävät sosiaalista epätasa-arvoa ilman, että hallituksella on konkreettista ohjelmaa kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien aseman parantamiseksi.

Selvää kuitenkin on, että talousuudistuksen toteuttaminen on hyvin vaikeaa Yhdysvaltojen asettaman polttoainesaarron ja satojen pakotteiden vallitessa. Talouden toiminta vaatii sähköä, polttoainetta, ulkomaisia investointeja, toimivia rahoitusmarkkinoita, pankkiyhteyksiä ja ulkomaankauppaa – ja nämä kaikki ovat tällä hetkellä suoraan pakotteiden kohteena.

Heinäkuun lopulla julkisuuteen tuli tieto, että Karibian alueen satamissa seisoo jumissa yli seitsemän tuhatta konttia, joita varustamot kieltäytyvät toimittamasta Kuubaan Yhdysvaltojen pakotteiden vuoksi. Konteissa on mm. ruokaa, lääkkeitä, aurinkopaneeleja, sähköä tuottavien lämpövoimaloiden korjaamiseen tarvittavia varaosia ja kuubalaisten yksityisyritysten hankkimaa tuontitavaraa.

Tavarakuljetusten tyrehtyminen on seurausta Yhdysvaltojen uusista pakotteista, jotka kohdistuvat ulkomaalaisiin yrityksiin. Donald Trumpin ensimmäinen toukokuuta allekirjoittama asetus mahdollistaa pakotteiden asettamisen mille tahansa ulkomaiselle toimijalle (kuten varustamolle, pankille tai vakuutusyhtiölle), joka on tekemisissä Kuuban kanssa. Tämän seurauksena maailman suurimpiin kuuluvat eurooppalaiset varustamot ovat lopettaneet kaikki kuljetukset Kuubaan välttääkseen joutumasta itse Yhdysvaltojen pakotelistalle.

Useat Kuubaan investoineet ulkomaiset yritykset ovat kesän aikana lähteneet maasta uusien pakotteiden seurauksena, viimeisimpänä espanjalainen hotelliketju Meliá, joka on toiminut saarella 1990-luvun alusta lähtien. Visa- ja Mastercard-kortit lakkasivat toimimasta saarella kesäkuussa, kun Kuuba menetti pääsyn näihin maksujärjestelmiin. Heinäkuussa Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio asetti pakotteiden alaiseksi myös Marielin konttiterminaalin, joka on Kuuban tärkein satamainfrastruktuuri.

Kuubaan on viimeisen seitsemän kuukauden aikana tullut vain yksi öljytoimitus, kun Yhdysvallat päästi venäläisen polttoainetankkerin maahan maaliskuussa. Sen toimittama öljy riitti noin kahden viikon tarpeisiin.

"Kuubalta on aika loppumassa"

Kuuba taistelee nyt aikaa vastaan, kun se yrittää viedä talousuudistuksia käytäntöön ennen talouden totaalista romahtamista. Talousuudistuksen rinnalla maassa muhii laajamittainen humanitaarinen kriisi. Kuubalaisten arkipäivästä on tullut sietämätöntä selviytymistaistelua: miljoonat ihmiset ovat ilman juomavettä, kun sähköllä toimivat vesipumput ovat pysähdyksissä, ruokaa on yhä vaikeampi saada ja se on koko ajan kalliimpaa, joukkoliikenne on käytännöllisesti katsottuna pysähtynyt. Päivittäiset sähkökatkot kestävät jo pääkaupungissakin 20 tuntia, kaikkialla maassa sähköä ei ole välttämättä edes joka päivä. Kesällä koko maan sähköverkko romahti kolme kertaa yhdeksän päivän sisällä.

Vaikka tilanne oli vaikea jo ennen vuoden alkua, ovat asiantuntijat varsin yksimielisiä siitä, että öljysaarto ja pakotteet ovat kärjistäneet tilanteen äärimmilleen.

"Jos Yhdysvallat pyrkii aiheuttamaan Kuubassa humanitaarisen kriisin, sillä on valitettavasti keinot tehdä niin. Kuuba ei voi tehdä asialle mitään", tunnusti Kuuban varaulkoministeri Carlos Fernández de Cossío The New York Timesin haastattelussa.

YK:n mukaan terveydenhuollon tilanne on kriittinen. Öljysaarron alkamisesta lähtien yli sata tuhatta leikkausta on jäänyt tekemättä Kuuban sairaaloissa. Raskaana olevilla naisilla on vaikeuksia päästä äitiysneuvoloihin. Vastasyntyneet, jotka ovat riippuvaisia keskoskaapeista tai hengityskoneista, ovat vaarassa sähkökatkosten aikana – samoin kuin dialyysihoidossa olevat potilaat. Syöpää ja kroonisia sairauksia sairastavat ihmiset ovat hengenvaarassa, koska maahan ei saada lääkkeitä. Trumpin hallinto yritti kesäkuussa estää myös YK:n ruoka-avun jatkumisen Kuubassa.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto on vaatinut Yhdysvaltoja purkamaan kansainvälisen oikeuden vastaiset pakotteet, jotka YK:n mukaan aiheuttavat väestölle kärsimystä ja ovat johtaneet jo lasten kuolemiin. UNICEF ja muut YK-järjestöt ovat kertoneet, että niillä on useita tonneja ruokaa ja avustustarvikkeita, joita ei ole pystytty toimittamaan Kuubaan. Pakotteiden vuoksi avustusjärjestöt eivät löydä laivoja, jotka suostuisivat kuljettamaan jo hankittuja hätäaputarvikkeita. Varastoissa Kuubassa odottaa myös miljoonia kiloa elintarvikkeita, joiden jakelu on lähes pysähdyksissä, koska avustusjärjestöt eivät saa hankittua polttoainetta autoihinsa.

Mahdollisuutta toimittaa polttoainetta Kuubaan YK:n välityksellä ei ole toistaiseksi saatu ratkaistua. YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (OCHA) on laatinut suunnitelman polttoainetoimitusten järjestämiseksi, mutta hanke ei ole toistaiseksi tuottanut tulosta. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk on varoittanut, että Kuuba on "tukehtumassa Yhdysvaltojen pakotteisiin".

YK:n maakoordinaattori Francisco Pichón varoitti humanitaarisen tilanteen kärjistymisestä jo keväällä brittiläiseen Guardian-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa: "Kuubalta on aika loppumassa. Tarvitsemme polttoainetta nyt pelastaaksemme ihmishenkiä."

Rubio: Kuuba uhkaa Yhdysvaltojen turvallisuutta

Yhdysvaltojen mukaan pakotteet on suunnattu vain Kuuban hallintoa ja armeijaa vastaan, eikä mitään saartoa ole olemassa – vaikka Kuubaan tarkoitetut ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita sisältävät kontit ovat jumissa satamissa eri puolilla maailmaa.

Alkukesästä Yhdysvallat toimitti YK:n jäsenvaltioille muistioita, joissa pakotteita perusteltiin sillä, että Kuuba tukee terrorismia ja alueellista epävakautta. Toisessa asiakirjassa Kuuba esitettiin osapuolena Ukrainassa käytävässä sodassa. Nyt ulkoministeri Marco Rubio perustelee pakotteita absurdeilta kuulostavilla väitteillä Kuuban johtamasta salaliitosta, joka horjuttaa Yhdysvaltojen sisäistä turvallisuutta. Yhdysvaltojen ulkoministeriön satasivuisen raportin mukaan Kuuballa on keskeinen rooli "Yhdysvaltojen kääntämisessä itseään vastaan" laajan "vaikuttamis- ja vakoiluverkon" kautta.

Vainoharhaiselta vaikuttavan raportin mukaan Kuuba on vastuussa muun muassa Black Lives Matter -liikkeestä, George Floydin kuolemaa seuranneista mellakoista, Yhdysvaltojen yliopistomielenosoituksista sekä Maahanmuutto- ja tulliviraston (ICE) vastaisesta aktivismista – eikä lista lopu tähän. Raportin mukaan Kuuban "subversiivinen" vaikuttaminen on ulottunut jopa Barack Obamaan sekä Harvardin yliopiston kaltaisiin instituutioihin. Raportissa väitetään Kuuban pyrkivän hyökkäämään Yhdysvaltoja vastaan sisältäpäin ja saaneen "amerikkalaiset toimimaan oman maansa tuhoajina".

Rubio puolusti mielikuvituksellisena pidetyn raportin väitteitä Fox News -televisiokanavalle elokuun ensimmäisenä antamassaan haastattelussa. Kuuba on hänen mukaansa ollut viime vuosina Yhdysvalloissa järjestettyjen "radikaalien" mielenosoitusten taustalla. Rubion mukaan kyseessä on verkosto, jota "käytetään aseena meitä vastaan" ja jonka tarkoituksena on painostaa yhdysvaltalaisia lainsäätäjiä.

"Tässä ei ole mitään spontaania. Toiminta on rahoitettua ja organisoitua. Kuuba on osa tätä verkostoa, ja joissakin tapauksissa jopa sen keskeinen osa", Rubio sanoi.

Teksti: Tomi Kuhanen
Kuvat: Unsplash