Kerjäämisestä nousi kohu Kuubassa

Väite valekerjäläisistä sai kansan suuttumaan ja nosti näkyväksi ilmiön, jonka olemassaolon hallitus on pitkään kieltänyt.

"Kuubassa ei ole kerjäläisiä", väitti työ- ja sosiaaliturvaministeri Marta Elena Feitó televisioidussa parlamentin istunnossa viime kuussa. Hänen mukaansa osa Kuuban kaduilla rahaa pyytävistä henkilöistä vain esittää kerjäläisiä.

"He vaikuttavat kerjäläisiltä, mutta kun katsot heidän käsiään ja vaatteitaan, huomaat, että he ovat vain pukeutuneet kerjäläisiksi. He eivät ole kerjäläisiä", Feitó sanoi.

Lausunto herätti välittömästi laajaa arvostelua ja johti ministerin eroon seuraavana päivänä.

Feitó syytti kadulla elantonsa hankkivia ihmisiä laiskuudesta ja lainvastaisuudesta ja kutsui heidän elämäntapaansa helpoksi valinnaksi. Puhe sai sosiaalisessa mediassa aikaan kritiikkimyrskyn, jossa vaadittiin Feitón eroa epäinhimillisen ja todellisuudesta vieraantuneen asenteen vuoksi.

Presidentti Miguel Díaz-Canel kuvaili puhetta epäempaattiseksi ja muistutti, ettei vallankumous saa jättää ketään jälkeen. Seuraavana päivänä Feitó myönsi virheensä ja jätti eroilmoituksensa.

Katujen todellisuus

Vaikka Kuuban hallinto on pitkään väittänyt, ettei maassa ole kerjäläisiä, todellisuus kaduilla kertoo toista. Havannalainen opettaja Mercedes Gutiérrez sanoo, ettei viisi vuotta sitten juuri nähnyt ihmisiä pyytämässä rahaa, mutta nyt heihin törmää päivittäin.

"Se sattuu silmään ja sydämeen", hän sanoo.

Kuuban viranomaiset välttävät käyttämästä sanaa kerjäläinen. Sen sijaan he puhuvat vaeltavasta käyttäytymisestä. Ilmiöön liittyy kodittomuus, sosiaalisten verkostojen puute, kyvyttömyys elättää itseään sekä usein myös mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Viimeisin väestölaskenta vuodelta 2012 kirjasi 1108 tällaista henkilöä. Heistä valtaosa oli miehiä ja suurin osa työikäisiä. Uutta, ajantasaisempaa tietoa odotetaan vuoden 2025 väestölaskennasta.

Valtio tukee, mutta valikoiden

Jos henkilö täyttää viralliset vaeltavan käyttäytymisen kriteerit, hänet voidaan ohjata valtion ylläpitämään keskukseen, jossa tarjotaan väliaikainen majoitus, ruokaa ja kuntouttavaa tukea enintään 90 päiväksi. Keskuksia toimii yhdeksässä maakunnassa.

Kaikki apua tarvitsevat eivät kuitenkaan pääse järjestelmän piiriin. Jos henkilöllä on koti tai perhe, mutta hän pyytää rahaa esimerkiksi elinkustannusten kattamiseksi, häntä ei luokitella vaeltavaksi eikä hän ole oikeutettu samoihin palveluihin. Näissä tapauksissa arvio tehdään tapauskohtaisesti.

Sosiaaliturva ei vastaa elinkustannuksia

Kuuban sosiaaliturvajärjestelmä tarjoaa rahallista tukea, perustarvikkeita ja palveluita haavoittuville ryhmille. Huhtikuun 2025 tietojen mukaan tukea saa yli 313 000 ihmistä, joista yli 63 000 on monilapsisia äitejä.

Valtion budjetissa sosiaaliturvaan on varattu noin 6000 miljoonaa pesoa (n. 230 miljoonaa euroa). Käytännössä tuki ei kuitenkaan riitä elämiseen. Keskimääräinen kuukausipalkka vastaa noin 16:ta euroa, ja eläke on keskimäärin vain noin 4,60 euroa. Kananmunakenno maksaa lähes yhtä paljon kuin eläke. Hallitus ilmoitti eläkkeiden korotuksesta syyskuusta alkaen. Sosiaalisen suojelun johtaja Belkis Delgadon mukaan korotus tuo helpotusta, mutta ei muuta perustilannetta.

"Tällä hetkellä mikään ei riitä", Delgado sanoo.

Teksti: IPS – Dariel Pradas
Kuva: Jorge Luis Baños/IPS
(Inter Press Service)