Sähköpula ja rapistuvat putket saavat kuubalaiset tappelemaan vedestä

Kuubassa yli 2,6 miljoonaa ihmistä kärsii vedenjakelun häiriöistä. Osa hakee veden vuotavista putkista, joillakin on varaa omiin pumppuihin tai säiliöautojen palveluihin.
Kuubassa puute vedestä on ajanut ihmiset ostamaan vettä yksityisiltä yrittäjiltä. Säiliöautoilla koteihin toimitettavaa vettä mainostetaan niin internetissä kuin sosiaalisessa mediassakin. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa maksaa palvelusta.
"Tämän vuoden vesipulaa ei voi sanoin kuvailla. Asuinalueellani vettä tuli ennen joka toinen päivä. Nyt olen ollut ilman vettä jo kaksi viikkoa. Epätoivoissani aloin selvittää, mitä säiliöauton tilaaminen kotiovelle maksaisi, mutta se on aivan liian kallista", havannalainen Yunaisy Pupo kertoo.
Toria vastaavalla Revolico-ilmoitussivustolla ja sosiaalisessa mediassa tarjotaan kotien vesisäiliöiden täyttöpalveluja. Palveluja markkinoidaan myös suusta suuhun, ja niiden hinta voi olla yli 13 euroa kerrasta.
Pupo ansaitsee julkisen sektorin työntekijänä alle kahdeksan euroa kuukaudessa, joka on suunnilleen Kuuban valtionsektorin keskipalkka. Valtion palveluksessa työskentelee liki 70 prosenttia maan 4,1 miljoonasta työssäkäyvistä.
Ongelma ei ole pelkästään veden riittävyys, vaan myös rapistunut vesihuolto. Vanhat putket vuotavat, pumput rikkoutuvat ja sähkökatkot pysäyttävät vedenjakelun. Polttoainepula vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Kuubassa vesihuolto on perinteisesti ollut valtion tukema palvelu, jonka hinnat ovat pysyneet hyvin alhaisina. Nyt järjestelmä ei enää pysty turvaamaan veden saantia kaikille.
Presidentti Miguel Díaz-Canel kuvaili vesipulaa marraskuussa Criterio Compartido -radio-ohjelmassa todelliseksi, vakavaksi ja monimutkaiseksi ongelmaksi.
"Kriisin taustalla ovat rakenteelliset syyt, vuosikymmeniä käytössä olleet verkostot ja investoinnit, joita emme ole pystyneet tekemään siinä laajuudessa kuin olisi tarvittu", presidentti sanoi.
Vesihuollon ongelmat eivät ole uusia. Jo viime vuonna joka viides Kuuban 9,4 miljoonasta asukkaasta kärsi päivittäin vedenjakelun häiriöistä. Tilanne on kuitenkin pahentunut huomattavasti vuoden 2026 aikana. Yhdysvallat aloitti tammikuussa Kuubaan kohdistuvan öljysaarron, joka on syventänyt maan jo ennestään vakavaa energiapulaa.
"Meillä ei ole polttoainetta veden pumppaamiseen. Sen lisäksi meillä ei ole riittävästi polttoainetta sähköntuotantoon, eikä kukaan voi jakaa vettä ilman sähköä", Díaz-Canel sanoi radio-ohjelmassa.
Kuuban kansallisen vesivarainstituutin johtaja Antonio Rodríguez kertoi marraskuun alussa, että vesijohtoverkoston häiriöt koskettavat jo yli 2,6 miljoonaa ihmistä.
Hänen mukaansa 66 prosenttia vedenjakelun ongelmista johtuu sähkökriisistä ja 25 prosenttia pumppauslaitteiden vioista.
Pula saa naapurit tappelemaan vedestä
Havannan kaduilla ihmiset kuljettavat vettä koteihinsa kottikärryillä, polkupyörillä, autoilla ja sähköisillä kolmipyörillä. Maaseudulla ja kaupunkien laitamilla vedenhakumatkat voivat olla kilometrien mittaisia.
Havannan keskustassa asuva Yunior Machado täytti aiemmin kaksi 20 litran vesitonkkaa läheisen vesiputken vuotokohdassa. Putki työntyi esiin kadun pinnasta, ja siitä suihkusi vettä. Kymmenet ihmiset odottivat vuoroaan.
"Putki on kai jo korjattu, koska katu päällystettiin uudelleen. Nyt minun täytyy lähteä kauemmas ja löytää uusi vuotava putki tai jokin muu vedenottopaikka", Machado kertoo.
Havannan laitamilla sijaitsevassa Arroyo Naranjon kunnassa erään kerrostalon asukkaiden asuntoihin alkoi tulla vettä yhä epäsäännöllisemmin ja heikommalla paineella.
Kaikki alkoi toukokuussa, kun yksi asukkaista asensi äänekkään vesipumpun. Kuubassa tällaisia laitteita kutsutaan vesivarkaiksi. Pumppu imee vettä yhteisestä vesijohtoverkostosta niin, että vettä virtaa tavallista enemmän yhteen asuntoon. Samalla muiden asuntojen vedenpaine laskee.
Kun ensimmäinen asukas hankki pumpun, lähinaapurit kärsivät entistä pahemmasta vedenpuutteesta. Pian muutkin talon asukkaat alkoivat ostaa pumppuja.
Syntyi kilpailu, jossa tehokkaimman laitteen omistaja saa eniten vettä.
"Tämä on vedestä käytävää sotaa, jossa jokaisen on pelastettava itsensä. En ole vielä ostanut pumppua, joten saan vettä vain sähkökatkon aikaan, koska silloin pumput eivät toimi", talossa asuva Reinier Sotolongo kertoo.
Maaseudulla on kolmen päivän sähkökatkoja
Havannan ulkopuolella vesipula on monin paikoin vielä pahempi. Kaikissa kylissä ei ole lainkaan vesijohtoverkostoa ja asukkaat ovat riippuvaisia julkisin varoin tuetuista säiliöautokuljetuksista.
Pitkät sähkökatkot vaikeuttavat veden toimittamista. Pääkaupungin ulkopuolella sähkö voi olla poikki jopa kaksi tai kolme päivää peräkkäin. Kun sähköä ei ole, veden pumppaaminen pysähtyy.
Holguínin maakunnan Gibarassa asuva 61-vuotias Hilda Freyre joutui vuoden 2026 alussa olemaan lähes kolme kuukautta ilman vesijohtovettä.
Osa naapureista on porauttanut kaivon pihalleen. Freyren perhe puolestaan varastoi vettä suureen maanalaiseen säiliöön, joka on pinta-alaltaan talon terassin kokoinen.
Säiliössä on aina jonkin verran vettä, mutta kolmen kuukauden vesikatkon aikana se tyhjeni lähes kokonaan. Vettä tuli välillä vain muutamaksi tunniksi kerrallaan, eikä säiliö ehtinyt täyttyä.
"Tarvitsisin vähintään kolme päivää yhtäjaksoista vedentuloa, jotta säiliö täyttyisi", Freyre sanoo.
Säiliöiden ja kaivojen avulla voidaan selviytyä pitkistäkin vedenjakelun katkoksista, mutta kaikilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta hankkia niitä.

Aurinkovoimasta etsitään ratkaisua vesikriisiin
Kuuban hallitus pyrkii nyt vähentämään vesihuollon riippuvuutta maan epävarmasta sähköverkosta. Ratkaisuksi suunnitellaan aurinkovoiman ja akkujärjestelmien käyttöä veden pumppaamisessa.
Samana päivänä kun presidentti Díaz-Canel käsitteli vesikriisiä radiossa, Havannan Cuenca Surin vedenjakelukeskus jouduttiin pysäyttämään hätätilanteen vuoksi, jolloin vedenjakelu häiriintyi kuudessa pääkaupungin viidestätoista kunnasta.
Asiasta kertoi Havannan vesihuollosta vastaava valtionyhtiö Aguas de La Habana. Vain muutamaa päivää aiemmin yhtiö oli varoittanut energiapulan aiheuttamista keskeytyksistä useilla vedenottopaikoilla. Sähkön puute oli pakottanut pidentämään vedenjakeluvuorojen välejä kaikissa Havannan kunnissa.
Tällaisista häiriöistä on viime kuukausina tullut lähes arkipäivää.
Hallituksen tavoitteena on tehdä pääkaupungin kolmen tärkeimmän vedenhankinta-alueen pumppauksesta riippumatonta valtakunnallisesta sähköverkosta.
Alueet ovat Ariguanabo, Cuenca Sur ja El Gato.
Kansallisen vesi-instituutin johtaja Antonio Rodríguez ilmoitti, että elokuuhun 2027 mennessä on tarkoitus rakentaa kymmenen aurinkovoimapuistoa, joiden yhteenlaskettu teho on 200 megawattia.
Voimaloiden yhteyteen on määrä asentaa akkujärjestelmiä, joiden avulla veden pumppaamista voidaan jatkaa myös silloin, kun aurinkosähköä ei ole saatavilla.
Rodríguez kertoi lisäksi, että maahan on tulossa uusia pumppauslaitteita useille alueille.
Etusijalla ovat pahiten kärsineet maakunnat: Havanna, Santiago de Cuba, Holguín, Matanzas, Artemisa ja Pinar del Río.
Aurinkovoimahankkeilla pyritään vastaamaan yhteen vesihuollon suurimmista ongelmista, mutta ne eivät yksin korjaa vuosikymmeniä vanhoja ja jatkuvasti vuotavia putkistoja.
Presidentti Díaz-Canelin mukaan kriisin ratkaiseminen edellyttää myös pitkään lykättyjen korjausten toteuttamista.
"Meidän ei pidä ratkaista vain välittömiä ongelmia, vaan myös ne vuosien mittaan kasautuneet ongelmat, joita meillä on vedenjakelussa", hän sanoi.
Siihen asti moni joutuu turvautumaan säiliöautoihin, omiin varastoihin tai vuotaviin vesiputkiin. Toiset yrittävät saada vettä tehokkaammilla pumpuilla, vaikka se vaikeuttaa naapureiden vedensaantia.
Vesipulasta on tullut paitsi infrastruktuurin ja energiansaannin ongelma myös kysymys siitä, kenellä on varaa turvata oma arkensa ja kuka joutuu jäämään ilman.
Teksti: IPS – Dariel Pradas
Kuvat: Jorge Luis Baños/IPS
(Inter Press Service)
