Ei koulupukupakkoa ja kirjat painetaan itse – Kuuban koulut joustavat selvitäkseen kriisistä

Sähkökatkot, polttoainekriisi ja pula opettajista varjostavat Kuubassa alkanutta lukuvuotta. Kouluissa joustetaan niin aikatauluista kuin lähiopetuksestakin. Silti tilanne uhkaa kasvattaa oppilaiden välisiä eroja.

Kun kuubalainen koululainen lähtee aamulla kouluun, hänen ei enää tarvitse pukea koulupukua.

"Lukuvuoden alussa kerrottiin, että tänä vuonna säännöistä joustetaan. Jos kotona ei ole sähköä tai vettä eikä univormua saada pestyä, lapsen voi lähettää tunnille t-paidassa ja housuissa", havannalainen äiti Jennifer Suárez kertoo.

Kuuban uusi lukuvuosi alkoi syyskuussa. Resurssi-, polttoaine- ja rahapula näkyvät koulujen arjessa. Oppilaisiin kohdistuvia vaatimuksia on siksi höllennetty ja opetusta mukautettu olosuhteisiin.

Suárezin tytär aloitti alakoulun toisen luokan. Hän saa opetusta kaikissa tarvittavissa oppiaineissa niihin koulutetuilta opettajilta, mikä ei ole Kuubassa nykyisin itsestään selvää.

Opetusministeri Naima Trujillon mukaan lukuvuoden alkaessa maan 135 000 opettajan tehtävistä oli täytetty vain 73 prosenttia.

Opettajia on jo vuosien ajan lähtenyt ulkomaille tai siirtynyt muille aloille matalien palkkojen vuoksi. Opettajapula vaikuttaa noin 1,4 miljoonan lapsen ja nuoren koulunkäyntiin.

Joustamisesta tuli uusi normaali

Kuuban talouskriisi paheni koronapandemian jälkeen ja syveni tammikuussa 2026, kun Yhdysvallat alkoi painostaa ja uhkailla lisätulleilla maita, jotka toimittavat öljyä Kuubaan. Tämän seurauksena esimerkiksi Kuuban tärkeimmän öljyntoimittajan Meksikon toimitukset loppuivat.

Öljynsaannin tyrehtyminen on Kuuballe erityisen vakavaa, sillä maan sähköntuotanto on vahvasti riippuvainen öljystä. Jo valmiiksi huonokuntoinen sähköverkko on heikentynyt vuodesta 2021 lähtien, ja sähkökatkoista on tullut arkipäivää. Tänä vuonna tilanne on heikentynyt entisestään: koko maan sähköverkko on tähän mennessä romahtanut kahdeksan kertaa.

Unescon Havannan aluetoimiston johtaja Anne Lemaistre on varoittanut, että Yhdysvaltojen painostus vaarantaa kokonaisen sukupolven tulevaisuuden ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia.

Edellinen lukuvuosi päättyi energiakriisin ja logististen vaikeuksien vuoksi lähes kuukautta tavallista aikaisemmin.

Opetusministeri Trujillo on arvioinut ongelmien jatkuvan tai jopa pahenevan. Siksi koulut pyrkivät nyt varautumaan häiriöihin etukäteen. Tärkeimmäksi periaatteeksi on noussut joustaminen.

Kuumuuden ja sähkökatkojen vuoksi monet lapset tuovat luokkahuoneisiin akkukäyttöisiä tuulettimia. Liikenneongelmien vuoksi oppilaita saapuu kouluun tunnin tai kaksi myöhässä. Iltapäiväopetusta ei anneta enää valtaosana viikonpäivistä.

Trujillo haluaa turvata lähiopetuksen siltä osin kuin se on mahdollista.

"Emme voi sallia, että kukaan joutuu keskeyttämään koulunkäynnin tai tulee kouluun eikä siellä saakaan opetusta", Trujillo sanoi televisiohaastattelussa elokuun lopulla.

Vanhempien rahat paikkaavat puutteita

Yhä suurempi vastuu jää vanhemmille.

Suárezin tyttären koulu tarjosi lapsille kaikki oppikirjat, mutta useita tehtäväkirjoja puuttui. Osa vanhemmista latasi ne opetusministeriön verkkokirjastosta sekä painatti ja sidotutti ne omalla kustannuksellaan. Tavalliselle kuubalaisperheelle hinnat ovat korkeat.

Kirjapula ei ole uusi ongelma. Vuonna 2023 yli kolme miljoonaa koulukirjaa jäi valmistamatta, koska kirjapainoteollisuuden tarvitsemia tarvikkeita ja varaosia oli vaikea hankkia.

Perheiden taloudellinen asema vaikuttaakin entistä enemmän lasten koulunkäyntiin. Hyvätuloiset vanhemmat voivat hankkia yksityiseltä sektorilta koulupukuja ja oppimateriaaleja, jotka valtio aiemmin tarjosi. Kaikilla ei ole siihen varaa.

Vanhemmat osallistuvat myös kouluruokailun kuluihin. Ruokalat tarjoavat lounaan joka päivä nimelliseen, noin yhden eurosentin kuukausihintaan. Oppilaat täydentävät kuitenkin lounasta kotoa tuodulla ruoalla, Suárezin sanoin "proteiinilisällä".

Edellisen lukuvuoden lopulla koulu ei polttoainepulan vuoksi pystynyt kuljettamaan lounaita lainkaan. Se heikensi erityisesti köyhimpien perheiden lasten ravitsemusta.

Yliopistot yrittävät palauttaa opiskelijat kampuksille

Kriisi näkyy myös korkeakouluissa. Viime lukuvuonna ratkaisuja jouduttiin tekemään kiireessä, mutta nyt yliopistot ovat ehtineet varautua poikkeusoloihin.

Viime lukuvuonna hallitus otti helmikuussa korkeakouluissa käyttöön monimuoto-opetuksen, jossa yhdistetään lähi- ja etäopetusta. Havannan yliopistossa kolmatta vuotta journalismia opiskelevan Rafael Menan mukaan järjestelmä ei aluksi toiminut.

"Puhuttiin monimuoto-opetuksesta, mutta yliopistolle ei menty missään vaiheessa, koska olosuhteet eivät sitä sallineet."

Nyt tilanne on parempi. Yliopisto järjestää kuljetuksia, joustaa läsnäolovaatimuksissa ja antaa opetusta verkossa.

"Nyt on selvempi käsitys siitä, mitä monimuoto-opetuksella tarkoitetaan", Mena sanoo.

Myös Havannan yliopiston informaatiotieteiden koulutusohjelman johtaja Amanda Terrero näkee eron edelliseen lukuvuoteen.

"Edellinen lukukausi oli hieman improvisoitu, koska suunnitteluun ei ollut aikaa. Siitä tuli sellainen kuin niissä olosuhteissa oli mahdollista, ei sellainen kuin olisimme halunneet."

Tänä lukuvuonna yliopisto pyrkii varmistamaan, että opiskelijat pääsevät edes osaksi aikaa kampukselle.

"Yliopisto on tehnyt valtavasti töitä taatakseen edes jonkin verran lähiopetusta. Se näkyy myös opiskelijoiden suhtautumisessa. Vertailun perusteella uskon, että tästä vuodesta tulee opetuksen laadun kannalta paljon parempi", Terrero sanoo.

Suurimpia ongelmia ovat opiskelijoiden liikkuminen ja majoitus. Havannan yliopisto on palkannut yksityisiä yrityksiä kuljettamaan maksutta pääkaupunkiin puolet Havannan ulkopuolella asuvista opiskelijoista. Heidät majoitetaan lukukaudeksi yliopiston asuntoloihin. Toisella lukukaudella vuorossa on opiskelijoiden toinen puolikas.

Helmikuuhun 2026 asti yliopisto pystyi järjestämään kuljetuksen ja majoituksen kaikille niitä tarvitseville opiskelijoille.

Yliopisto palkkaa lisäksi linja-autoja kuljettamaan opiskelijoita Havannassa.

Järjestelyillä pyritään tasapuolisuuteen. Kriisin ei haluta kasvattavan opiskelijoiden välisiä eroja sen perusteella, missä he asuvat tai millaiset mahdollisuudet heillä on päästä kampukselle.

"Yliopisto pyrkii siihen, etteivät ratkaisut aiheuta eriarvoisuutta opetuksen laadussa riippumatta siitä, missä opiskelija asuu. Se on suurin haaste", Terrero sanoo.

Teksti: IPS – Dariel Pradas
Kuvat: Jorge Luis Baños/IPS
(Inter Press Service)