Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel selitti maan kinkkisen polttoainetilanteen seurauksia kansalaisille television keskusteluohjelmassa.

TRUMP KIRISTÄÄ SAARTOA - ENERGIAKRIISI KOETTELEE KUUBAA

Kuuban hallitus on joutunut tekemään rajuja energiansäästötoimia vaikean polttoainepulan iskettyä maahan syyskuun alkupuoliskolla. Tilanne johtuu Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin uusista toimenpiteistä, joilla pyritään estämään venezuelalaisen öljyn vieminen Kuubaan.

Kuuban hallituksen mukaan Yhdysvallat uhkailee ja kiristää yrityksiä ja rahtialuksia, jotka toimittavat polttoainetta Kuubaan. Trumpin hallinto on huhtikuusta lähtien asettanut pakotteita öljyä Venezuelasta Kuubaan toimittaville aluksille. Öljyä on ennen pakotteita viety arviolta 50 000 barrelia eli lähes kahdeksan miljoonaa litraa päivässä.

Kuuban presidentti Miguel Díaz-Canel ja ministerit selittivät tilanteen taustoja ja seurauksia kansalaisille kahtena peräkkäisenä iltana television keskusteluohjelmassa.

”Ei voida odottaa kaiken sujuvan normaalisti, kun meiltä katkaistaan pääsy rahoitukseen ja tuotteisiin. Kuuban hallitus on työskennellyt intensiivisesti kauppasaarron ja taloudellisen piirityksen kiertämiseksi”, Díaz-Canel sanoi.

Hän myös rauhoitteli kansalaisia energiakriisin vaikutuksista vakuuttamalla, että maa ei pysähdy.

”Käymme läpi terveydenhuollon, koulutuksen, tuotannon pääalat, peruspalvelut ja rakennustoiminnan laskeaksemme toimintojen tasoa, mutta korostan että maa jatkaa toimimista.”

Presidentti sanoi myös, että kriisi ei vaikuta matkailuelinkeinoon, vaan maalla on valmiudet pitää yllä palvelujen taso maahan saapuville turisteille.

Juuri ennen Miguel Díaz-Canelin esiintymistä televisiossa yhteisöpalvelu Twitter jäädytti ilman ennakkovaroitusta suuren määrän kuubalaisten tiedotusvälineiden ja toimittajien Twitter-tilejä. Joukossa oli mm. seuratuin kuubalainen uutisväline, Cubadebate-sivusto. Jäädytyksen kohteeksi joutuneet ovat syyttäneet Twitteriä USA:n ulkopolitiikan myötäilemisestä ja yrityksistä vaientaa Kuuban presidentin sanoman leviäminen.

Polttoainepula vaikeuttaa arkipäivää

Dieselpula vaikuttaa kuitenkin merkittävästi kuubalaisten jokapäiväiseen elämään, sillä monet tuotannon alat joudutaan pysäyttämään väliaikaisesti kokonaan. Cuba Sí -lehden näkemän elintarviketeollisuuden sisäisen tiedotteen mukaan mm. säännöstelykortilla myytävien lihatuotteiden ja pastan tuotanto ja jakelu olisi jouduttu keskeyttämään kokonaan, samoin mm. kahvin, virvoitusjuomien ja oluiden, säilykkeiden ja leivän tuotanto määräajaksi.

Kuuban tiedotusvälineissä ei ole vahvistettu yksityiskohtia pysäytettävistä tuotannonaloista. Hallitus kuitenkin kertoo priorisoivansa mm. lääkkeiden ja peruselintarvikkeiden jakelun kansalaisille.

Jo ennestään pahasti takkuilevaan joukkoliikenteeseen on jouduttu tekemään muutoksia. Bussien reittejä lyhennetään ja vuoroja keskitetään enemmän ruuhka-aikoihin. Havannan ja maakuntien pääkaupunkien välillä kulkee päivittäin vain yksi linja-autovuoro. Ihmisiä kannustetaan etätöihin julkisen liikenteen kysynnän vähentämiseksi.

USA rajoittaa rahalähetyksiä Kuubaan

Samaan aikaan kiristyvän polttoainetilanteen kanssa kuubalaiset saivat lisää huonoja uutisia, kun Yhdysvallat ilmoitti osana Kuuban vastaisen kauppa-, talous- ja finanssisaarron kiristämistä rajoittavansa merkittävästi Yhdysvalloissa asuvien kuubalaisten rahalähetyksiä sukulaisilleen sekä estävänsä kolmansien maiden kautta tehtävät taloudelliset transaktiot. Jatkossa esimerkiksi eurooppalaiset pankit eivät voi tehdä pankkisiirtoja Kuubaan tai Kuubasta Yhdysvalloissa olevien haarakonttoriensa kautta.

Uusien rajoitusten seurauksena kuubalaiset saavat lähettää kolmen kuukauden välein korkeintaan tuhat dollaria Kuubassa asuville perheenjäsenilleen. Trump on jo aiemmin kieltänyt amerikankuubalaisten rahalähetykset niille perheenjäsenille, jotka kuuluvat Kuuban kommunistiseen puolueeseen. Lokakuusta lähtien rahaa ei saa lähettää myöskään kommunistipuolueen jäsenten läheisille perheenjäsenille.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin sanoi, että toimenpiteiden tavoitteena on ”eristää taloudellisesti Kuuban hallinto”, joka on vastuussa ”oman kansansa sorrosta” ja ”tuesta alueen muille diktatuureille, kuten Maduron laittomalle hallinnolle”.

Vapun jälkeen Yhdysvallat kiristi Kuuban vastaista kauppa-, talous- ja finanssisaartoa aktivoimalla ns. Helms-Burton-lain kiistanalaisen pykälän, jonka tarkoitus on tyrehdyttää ulkomaiset investoinnit saarivaltioon ja vaikeuttaa Kuubassa toimivien yritysten toimintaa.

Kesällä saartoa kiristettiin jälleen kieltämällä Yhdysvalloista tehtävät opintomatkat ja risteilyt Kuubaan. Tuolloin perusteena käytettiin Kuuban ”epävakauttavaa roolia läntisellä pallonpuoliskolla” – eli suomeksi Kuuban läheisiä poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia suhteita Venezuelan kanssa, jonka presidentin Nicolás Maduron USA pyrkii syrjäyttämään.

YK äänestää saarrosta

Kuuba tuomitsi maanantaina 9. syyskuuta YK:ssa Trumpin kaudella tapahtuneet kiristykset kauppasaartoon. Kuuban tiedonannon mukaan saartotoimet maksoivat maan taloudelle huhtikuun 2018 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana 4,34 miljardia dollaria.

Kuuba aikoo jälleen viedä vaatimuksen kauppasaarron lopettamisesta YK:n yleiskokouksen käsittelyyn. Viimeksi yleiskokous äänesti Kuuban vastaisen kauppa-, talous-ja finanssisaarron lopettamisesta 1.11.2018.

Yhdysvallat koki äänestyksessä kirvelevän tappion: kauppasaarron lopettamista vaatinutta päätöstä tuki 189 jäsenvaltiota. Vastaan äänestivät vain Yhdysvallat ja Israel.

Teksti: Tomi Kuhanen
(Julkaistu 14.09.2019)