Kuuballe uusi perustuslaki (osa II):
Mikä muuttuu?

» Lue artikkelin osa I: Keskustelu käy kuumana

Kuubassa päätetään uuden perustuslain hyväksymisestä kansanäänestyksellä helmikuussa 2019. Elokuusta marraskuuhun kansalaiskeskustelussa ollut ehdotus uudeksi perustuslaiksi sisältää monia muutoksia verrattuna nykyiseen, 1970-luvulla hyväksytyyn perustuslakiin.

Uusi perustuslaki vahvistaa Kuuban poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestelmän ”sosialisten luonteen”, mutta monien kummastukseksi perustuslakiehdotuksen tekstistä on siivottu pois nykyisen perustuslain viittaukset kommunismiin pyrkimisestä. Sen sijaan kylläkin tehdään selväksi Kuuban kommunistisen puolueen johtava rooli, joka sulkee pois muiden poliittisten puolueiden olemassaolon.

Sosialismi on poliittisena, yhteiskunnallisena ja talousjärjestelmänä uudenkin perustuslakiehdotuksen mukaan peruuttamaton. Samoin kielletään neuvotteleminen vieraan vallan painostuksen, uhkailujen tai aggression alaisena.

Poliittiseen malliin tavoitellaan kuitenkin nykyjärjestelmän puitteissa suuria muutoksia, joilla tehostetaan valtion toimintaa, hajautetaan päätöksentekoa ja pyritään vahvistamaan demokraattisesti valittujen elinten valtaa. Samalla pyritään tiukasti lakeihin perustuvaan ja perustuslailliseen hallintoon.

Talouden osalta perustuslaki lähtee edelleen suunnitelmataloudesta, jonka pohjana on tärkeimpiä tuotantovälineitä koskeva valtionomistus, josta käytetään termiä ”koko kansan sosialistinen omaisuus”. Uutta on kuitenkin eri omistusmuotojen tunnustaminen. Perustuslaillisen tunnustuksen saavat osuuskuntamuotoinen omistus, sekaomistus, yksityisomistus ja ihmisten henkilökohtainen omaisuus. Lisäksi valtio takaa ulkomaisten investoijien oikeudet.

Tältä osin muutokset liittyvät talousuudistuksiin, joita viime vuosina on toteutettu. Valtiojohtoisen talouden rinnalle on noussut yksinyrittäjistä sekä pienistä ja keskisuurista yrityksistä koostuva yksityinen sektori.

Perustuslain turvaamat oikeudet

Uusi perustuslaki korostaa nykyistä enemmän kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä valtion vastuuta oikeuksien takaamisessa. Luonnostekstiin on koottu nykyistä selkeämmin olemassa olevat oikeudet, mutta samalla perustuslakiin ehdotetaan kirjattavaksi uusia, kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista juontuvia oikeuksia.

Uutta ovat monet tasa-arvoon liittyvät oikeudet – kiistaa herättäneen tasa-arvoisen avioliiton ohella mm. syrjimättömyys sukupuoli-identiteetin, etnisen alkuperän tai vammaisuuden perusteella kirjataan perustuslakiin. Toisaalta esimerkiksi työntekijöiden lakko-oikeutta uuteen perustuslakiin ei olla sisällyttämässä, vaikka Kuuban työelämässä on tapahtunut suuria muutoksia yksityisen sektorin ja ulkomaalaisten yritysten työllistäessä yhä enemmän ihmisiä.

Perustuslailla on tarkoitus turvata edelleen vallankumouksen tärkeimmät saavutukset: kaikkien kuubalaisten oikeus valtion takaamaan ilmaiseen terveydenhuoltoon ja maksuttomaan koulutukseen esiopetuksesta yliopistotasolle asti. Osallistuminen kulttuuri- ja taide-elämään määritellään niin ikään kaikkien oikeudeksi.

Jos ehdotettu perustuslaki menee läpi, antaa se kansalaisille myös mahdollisuuden vaatia tuomioistuimissa oikeuksiaan ja vahingonkorvauksia valtion elimiltä, viranhaltijoilta tai työntekijöiltä, jotka ovat toimineet epäasiallisesti tai laiminlyöneet velvollisuutensa. Niin ikään tarkoitus on taata kansalaisten oikeus saada tietoonsa julkisissa rekistereissä ja arkistoissa olevat tietonsa.

Huomattavaa on myös oikeudenkäyttöön ja oikeusprosesseihin liittyvien uusien takuiden kirjaaminen perustuslakiin. Esimerkkinä tästä on ns. habeas corpus -menettely, jonka tarkoitus on suojella kansalaisia mielivaltaisilta pidätyksiltä. Menettelyssä tuomioistuin ottaa tutkittavakseen henkilön pidättämisen tai vangitsemisen laillisuuden. Syyttäjällä on velvollisuus joko syyttää pidätettyä henkilöä rikoksesta tai päästämään tämä vapaaksi.

Perustuslakiin tullaan kirjaamaan myös vangitun tai pidätetyn henkilön oikeudet samoin kuin vankeusrangaistuksen suorittaneiden paluu yhteiskunnan jäseniksi.

Poliittiset muutokset

Toteutuessaan uusi perustuslaki merkitsee yli 40 vuoteen suurimpia muutoksia valtion johtavissa elimissä. Valtaa hajautetaan niin, että Kuuballe tulee erilliset tasavallan presidentin, varapresidentin ja pääministerin virat. Nykyisessä mallissa valtionpäämies on toiminut sekä valtion että ministerineuvoston johdossa.

Jatkossa yksi henkilö voisi toimia presidenttinä korkeintaan kahden viisivuotisen toimikauden ajan. Ensimmäiselle kaudelle ei voitaisi myöskään valita ketään yli 60-vuotiasta. Molemmat ehdotukset ovat herättäneet kansalaiskeskusteluissa vastustusta.

”Ihmiset torjuvat ajatuksen, koska meillä on ollut tapana olla iäkkäitä ihmisiä maan johdossa”, selittää perustuslakiuudistuksen neuvonantajana toimiva oikeustieteen tohtori Majela Ferrari.

Kansalliskokouksen eli parlamentin tehtävänä on valita tasavallan presidentti sekä nimittää presidentin ehdotuksesta pääministeri ja muut ministerit. Parlamentin ollessa istuntotauolla sen tehtäviä hoitaa suppeampi valtioneuvosto, jonka kansanedustajat valitsevat keskuudestaan ja jonka jäseniksi ei voida valita ministerineuvoston jäseniä eli ministereitä. Muutosten tarkoituksena on vahvistaa parlamentin asemaa valtionjohdon kontrolloijana.

Kuuban parlamenttia on arvosteltu monesti kumileimasimeksi, koska se kokoontuu harvoin. Uusi perustuslaki edellyttää kuitenkin myös parlamentilta aktiivista roolia uusien lakien säätämisessä. Perustuslain muutoksen myötä kansanedustajat voisivat kokoontua säännöllisemmin ja pidemmiksi ajanjaksoiksi, vaikka he edelleen säilyttävät normaalin päivätyönsä edustajantehtävän lisäksi. Parlamentin kokoa myös mahdollisesti supistetaan nykyisestä yli 600 edustajan jättikokouksesta.

”Tarvitsemme kansalliskokouksen, joka säätää lakeja enemmän ja paremmin, että laille annetaan sille kuuluva rooli ja että meillä on tehokas lainsäädäntöelin”, Majela Ferrari sanoo.

Valtaa alaspäin

Suuria muutoksia on luvassa myös paikallishallintoon. Nykyiset maakuntavaltuustot lakkautetaan ja sen sijaan maakuntien johtoon asetetaan kuvernöörit. Tämän uudistuksen tarkoituksena on lisätä kuntien itsehallintoa vähentämällä keskitettyä maakunnallista päätöksentekoa.

Vallan siirtäminen kuntatasolle on valtava muutos Kuuban kaltaisessa keskitetysti johdetussa maassa. Sen tarkoituksena on jouduttaa paikallisten ongelmien ratkaisua. Nykytilanteessa monet paikalliset ongelmat ovat jääneet ratkaisematta, koska kunnalla ei ole ollut itsenäistä budjettivaltaa ja monet pienetkin päätökset on tehty maakunnan tasolla.

Kunnallisen itsehallinnon toivotaan vahvistavan myös demokratiaa paikallistasolla. Asukkaiden itse asettamista ehdokkaista vaaleilla valittavien kunnanvaltuustojen valta kasvaa ja toimikausi pitenee viiteen vuoteen. Kunnille tulee mahdollisuus myös lisätä suoran demokratian muotoja kansalaiskuulemisten ja kansalaisaloitteiden kautta.

Paikallistason hankkeisiin perehtynyt sosiologi Mayra Espina näkee suuria mahdollisuuksia perustuslakiehdotuksen pykälissä, joita hän pitää radikaaleina. Hän muistuttaa, että kunnallisen autonomia toteutuminen vaatii kuntalain säätämistä ja toimintamallien kehittämistä, mutta hyvin toteutettuna muutoksilla on valtava potentiaali paikallisen kehityksen edistämisessä.

”Toivon että Kuuban yhteiskunta osaa käyttää hyväkseen tämän mahdollisuuden. Tämä prosessi on poliittinen testi, joka näyttää osaammeko todella hyödyntää mahdollisuuksia, jotka kunnallistamisen myötä aukeavat”, Espina sanoo.

Tomi Kuhanen
(Julkaistu 6.11.2018)

Lähteinä mm. Cubadebate, OnCuba, Granma, Wikipedia