Hyökkäys Venezuelaan huolestuttaa Kuubassa

Venezuelan kärjistynyt kriisi aiheuttaa harmaita hiuksia Havannassa. Kuuban hallitus syyttää Yhdysvaltoja sotilaallisen hyökkäyksen valmistelusta humanitaarisen väliintulon varjolla.

Hallituksen virallisessa lausunnossa tuomitaan yhdysvaltalaisten kuljetuskoneiden sijoittaminen Puerto Ricoon, Dominikaaniseen tasavaltaan ja muihin sijainniltaan strategisiin Karibian saarivaltioihin.

Kuuban mukaan sotilaskoneiden lennot tapahtuivat 6.-10.2. Yhdysvaltain sotilastukikohdista, joissa toimivia yksiköitä käytetään peiteoperaatioissa. Hallituksen lausunnon mukaan Venezuelaa vastaan on käynnissä samanlainen operaatio kuin aiemmin Jugoslaviassa, Irakissa ja Libyassa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut, että Nicolas Maduron kaatamiseksi ”kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä”, mukaan lukien sotilastoimet. Demokraattiedustajat ovat yrittäneet estää sotilasvoiman käytön sisällyttämisen senaatin Venezuelaa koskevaan päätöslauselmaan, mutta Trumpin Venezuelaa koskevan strategian keskeinen arkkitehti, kuubalaistaustainen senaattori Marco Rubio ei ole suostunut poissulkemaan sotilaallista väliintuloa.

Venezuela on Kuuban tärkein poliittinen ja taloudellinen liittolainen Latinalaisessa Amerikassa. Maiden väliset suhteet ovat olleet erittäin tiiviit 2000-luvun alusta lähtien. Venezuelan öljyvarojen turvin Kuuba alkoi selättää 1990-luvun energiakriisiä ja talouden syöksykierre saatiin pysäytettyä. Vastineeksi öljystä Kuuba lähetti tuhansia lääkäreitä Venezuelaan tukemaan maan heikoissa kantimissa ollutta julkista terveydenhuoltoa.

Nicolás Maduron hallituksen kaatuminen aiheuttaisikin ongelmia Kuuban ennestäänkin kompuroivalle talouskasvulle. Kadunmiesten keskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa moni kuubalainen pelkää maan ajautuvat uudelleen 1990-luvun kaltaiseen talouskriisiin, jos öljytoimitukset Venezuelasta loppuvat.

Kuuban taloustilanne varmasti vaikeutuisi entisestään, mutta useat talousasiantuntijat korostavat, ettei kriisi olisi yhtä dramaattinen kuin Neuvostoliiton kaaduttua, sillä Kuuba on jo joutunut etsimään uusia kauppakumppaneita Venezuelan öljytoimitusten vähennyttyä kriisin seurauksena.

Toinen suuri kysymysmerkki on Kuuban lääkäripalveluiden viennin tulevaisuus. Kehitysmaille ilmaiseksi tarjottavan lääkäriavun lisäksi Kuuba on kehittänyt kaupallista asiantuntija- ja työntekijävientiä.

Venezuelassa työskentelee tällä hetkellä yli 20 000 kuubalaista terveys- ja opetusalan työntekijää. Maan oppositio on syyttänyt yhteistyöohjelmiin osallistuvia kuubalaisia peitetehtävissä oleviksi agenteiksi. Kuuban lehdistössä syytöksille on irvailtu: Juventud Rebelde -lehti kertoo ”agenttien” pelastaneen lähes 1,5 miljoonan ihmisen hengen, tehneen 1,2 mijoonaa silmäleikkausta ja opettaneen 1,8 miljoonaa ihmistä lukemaan.

Maduron hallituksen kaatuminen Venezuelassa merkitsisi suurta takaiskua Kuuban lääkäripalveluiden viennille, sillä luultavasti kävisi samoin kuin Brasiliassa, josta Kuuba joutui vetämään lääkärinsä pois äärioikeiston Jair Bolsonaron voitettua presidentinvaalit.

Kyse ei ole taloudellisesti vähäpätöisestä asiasta, sillä palvelujen vienti on Kuuban tärkein ulkomaanvaluutan lähde – jopa turismia merkittävämpi. Lääkäripalvelujen vienti tuo Kuuban kassaan vuosittain yli 11 miljardia dollaria, mikä tarkoittaa noin kahta kolmasosaa kaikista maan vientituloista. Venezuelan ohella palveluita ostavat mm. Qatar, Kuwait, Kiina, Saudi-Arabia ja Etelä-Afrikka.

Tomi Kuhanen
(Julkaistu 18.02.2019)